IRC-Galleria

Tää tulee loppuun niinkun kaikki aikanaan
Kaikki muistot sust vielä kauas haudataan
Mut kun näen sut ja sä katsot kysyvästi
En ikinä pystykään sanomaan hyvästi

Herra Ylppö & Ihmiset - Sata vuotta



Hei, hei, hei - laiva lähtee, minä jään.
Hei, hei, hei - voinko kuolla ikävään?
Sulla on oma elämä siellä,
Jossa minä olisin vain tiellä.
Hei, hei, hei.

kertosäe:
Sinä olet niin kaukana
Toisessa maassa, se repii mieleni.
Sinä olet niin kaukana,
Vaikka sata vuotta mä odotan sinua.

Hei, hei, hei - hurmuri on aina imagonsa vanki.
Ei, en oo, vaikka väitetäänkin, en ole pelkkä kanki.
Me nähdään niin harvoin,
Ei pilata hetkeämme puhumalla.
Hei, hei, hei.

kertosäe

kertosäe2:
Sinä olet niin kaukana
Toisessa maassa.
Sinä olet niin kaukana,
Vaikka sata vuotta tässä satamassa.

Älä sano, että olet ihastunut minuun.
Saatat tarkoittaa sitä.
(2x)

kertosäe

kertosäe2

Montako elämää meil on vielä jäljellä?
Niin, mene vaan, minä jään, en pysty selittämään,
Ja kuitenkin jossain on maa, jossa sinua odotetaan.
(2x)

Hei, mene vaan, minä jään.
Mene vaan, minä jään. (3x)

Jäit tuuleksi taivaanrantaan
Valoisan virran rantaan
Kun suruihin suurin vaivuin
Sinä iloja näit
Jäit tuuleksi taivaanrantaan
Valoisan virran rantaan
Mä maailman tahtoon taivuin
Sinä enkeleitä näit

r.i.p

Jantte, jälkeen viikonloppujen
Soitti kysyäkseen
''Kerättäiskö jengi kasaan
Ei olla nähty pitkään aikaan
Ja muistatko sen chevroletin?
Äijällä voisi olla se vieläkin.
Miksei mentäis sillä kaupunkiin
Tehtäis kaikki niinkuin ennenkin''

Ja niin istun uudelleen
Penkkiin vanhan VAN:in
Sojo ajaa tietenkin
Se on teukan vanha auto
Milla meistä hiljaisin
Erika ja Juho taas kovaäänisin
Micke kantakirjamaanikko
Minä joukon romantikko


Janten VAN
Pyörät pyörii uudelleen
Se vielä kerran kuljettaa
Vanhan jengin juhlimaan
Janten VAN
Pyörät pyörii uudelleen
Vaikka on kaikki kohdallaan
Ei mikään ole ennallaan

Viimeksi kun tavattiin
Iidan kanssa kovaa tapeltiin
Nyt se mua selkään läimäyttää
''Nasta nähdä vanhaa ystävää''
Jantte hiljainen on edelleen
Huhu kertoo että HIV:n
Se olis saanut naisiltaan
Mutta kukaan ei kysy suoraan
Ja Jarno on nyt liikemies
Tekee miljoonia kukaties.
Janette ei ennen juonut tippaakaan
Nyt ekana meistä sammaltaa
Milla kiroo paskaa elämää
Sanoo ettei jaksais yrittää
Ja Micke & Maria ovat hiljaa
Harvinaisen hiljaa


Kyllähän me hauskaa pidettiin
Kaikki vanhat mestat kierrettiin
Monia vain ei ole enää
Nyt musarikin kasvaa heinää
Ilta arvoisensa päätöksen
Sai kun Jantte iski huonon naisen
Toistemme perään huudeltiin
''Tämä täytyy tehdä uudelleen''
Viikko tästä eteenpäin
Mä Janten mersun kaupungilla näin
Kyyneleitä silmissäin
Erika sanoi: ''Jante hengen VAN:iltään''
Se eilen vaihdettiin
Myyneenä VAN löydettiin
Ei bileitä
Ei mitään

---

<--Erica> ryyppy lintta :)

---

Kaljat kyydissä on
sikalapaikasta riitaa.
Otin yhden tolvarin
Juholla on kuitenkin toinen.
Kuka pakotetaan ajamaan?
Maria on ottanut oluen.
Joku muu kuskina vaan silloin
kun on Jannella hyvä rahatilanne

Kaada Janne meille paukut
ettei vielä silmät ummu

"Perillä" on tuolla edessämme jossain
Mennään, mutta ajetaan hiljempaa
Toivon, ettei matka & kaljat loppuis ollenkaan
Tämä voi olla
koko elämämme ihanin ilta
Ajetaan hiljempaa
Toivon, että matka jatkuu, jatkuu vaan.

Erikaa & Millaa & Vickeä & Mariita pissatti taas
pysähdytään kolmatta kertaa
Samat huoltoasemat
Pojille pilsneriä ja pervomakkaraa

Kaada vielä yksi paukku
ettei iltaan silmät ummu

Avaan ikkunan
hengitän sisään maisemaa,
niin täydellistä, että pelottaa
Pelkään, että sojo ajaa meidät pusikkoon
Mitä sitten teen,
mitä sitten teen?
EIKÄ AJATELLA SITÄ KUKA ON KENENKIN,
että meillä kaikilla on hellutkin.
TOISILLA ON JOKU, JOKA SIELLÄ ODOTTAA
NYT EI KUKAAN MUISTA,
EIKÄ TAHDOKKAAN.

Miksen voi aikaa taaksepäin kääntää?
Miks kaikki muistot piti sinne jättää?
Haluisin takas sen vanhan kodin
Jossa tunsin olevani turvassa
Suojassa kaikelta pahalta.
Miks kaikki se piti riistää
Koti ja muistot joita niin rakastin.

10.8.2007 </3

voivittu tuntuu vaa liian paskalta , tää ei tunnu yhtää todelliselta ;/ ikävä sua calle , olit vitun tärkee ja hyvä ystävä <3

Yllätän päivittäin itseni haaveilemasta jostain mahdottomasta. Tai ainaki mahdottomalta tuntuvasta. Koskaanhan ei tosin pitäisi sanoa, että jokin on mahdotonta. Mutta tuntuu mahdottomalta olla uskomatta, että haaveiluni eivät olisi mahdottomia.
Toisinaan haavemaailmani on pakokeino synkästä todellisuudesta, jossa jokaisen ajatuksen pitäisi olla realismi-sanan rajojen sisäpuolella. Nam, Susijengi biisistä tulee muuten niin paljon muistoja mieleen, näin aiheesta poiketakseni. Cheekkiä ei voi puolestaan kuunnella sitten yhtään ilman rajun keikkakuumeen nousua. Joten, elän päivittäin monta hetkeä haavemaailmassa, jossa yhdistän biisien tuomat hyvät muistot, mahdolliset tulevat sekä keikkakuumeen ja tietenkin armottoman, yksipuolisen rakkauden. Kun ton kaiken sekottaa, on ilmiselvää, että mistä/kenestä siellä haavemaailmassa oikeastaan haaveillaan. Ja se haaveilu muuten sattuu. Sitten siitä toipuu ja sitten taas sattuu, kun ei voi/osaa/edes todellakaan halua olla haaveilematta.
Onkohan haaveilu merkitty monenkin mystisesti kuolleen kuolinkertomukseen?

_ArkiPäivänVaras_

Vaikka taaksemme jäi muistoja kauniita
Eikä meille koskaan tullut edes riitaa
Niin silti se vaan aina pistää vituttaan
Mielen paskaksi se vain tuskaa tuottaa
Miksi piti meidän mennä erilleen ihan suotta
Oltas voitu elää yhdessä vaik kuinka monta vuotta
Mutta niinhän se on et mikään ei kestä ikuisesti
Mutta tää todellaki liian vähän aikaa kesti
Ei auta muu kuin jatkaa eteenpäin ihan yksin
Todeta jälleen et on tullut petetyksi
Kyynel silmässä
Mä muistelen sua kai säkin joskus muistelet mua
Valokuvakansiota yksin selaan
Taas jälleen mennyttä syksyä mä tuun kelaan

muistot
Ainoo mitä susta jälkeen jäi
Muistot
Tuun aina muisteleen sua jälkeen päin
Muistot
Ei käy tää mun järkeen
Muistot
Oot aina mulle tärkee

Ei muistoista eroon pääse edes ajan kanssa
Voi kun vielä voisin viettää aikaa sun kanssa
Sun kuvas ikinä ei mun mielestä katoo
Muistotki ahdistaa kuin tulviva pato
Nyt veri maistuu suussa ja lämpöäs mä kaipaan
joka sekunti enemmän kaipuu mua vaan painaa
Vaikka me ei enää yhdessä ollakkaan
Siitä huolimatta mä tuun sua aina rakastaan
Tuli mikä tuli en tuu sua ikin unohtaa
Ootan sitä päivää et sut uudelleen kohtaan

Ja nyt susta on jäljellä muistot vain.
Me nähdään viel, enkä unohda sua koskaan!