IRC-Galleria

m ö ö r d ö ö r . sanoo:
sun naapureil on ongelma
keikku sanoo:
olipas yllätys

Sit viel ku ei saanut nukuttua montaa tuntia...kiitos kusipää-naapurin...se alko soittaa musaa helvetin kovalla tuossa kympin aikaan illalla...ja sitä jatku myöhään yöhön asti...tää asuu tokas kerroksessa ja me kolmannessa...ei oo ihan alakerras mutta silti kuuli kappaleiden sanat meillekin...ja sit se vitun älämölö!!!! Vittu!!!!!!!

Onneks ei tarvii kauaa enää kestää tota naapurii ku muutan...

oksasen ämpee kirjotti juur vuokrasopimuksen. Se muuttaa mun naapuriin :):)

mäkin voin hyvillä mielin pitää tän asunnon, eikä oo enää tarvetta muuttaa mihinkää!!! xD nyt varsinkaa ku kauppakärryn ja ämpeen kans laitettii jouluvalot ja mun koti loistaa ku punasten lyhtyjen kuja kadulle, kyllä meinaan erottuu,voin kertoo.

Joku helvetin idiootti poraa seinää meidän rapussa...kuka oikeesti poraa sunnuntaina ja tähän aikaan!?!?!?

YKS päivä kun olin yksin kotona,niin kallee tuli hakee sellate naapurin poika jota inhoon yli kaiken. Se pimpotti ja si kurkkasin ikkunasta niin huomasin et se oli se ja si menin takas dataa ku en jaksa puhuu se kaa ku se jää juttelee aina siihen ovelle, niin sit en kato menny avaa ovea : D viiden minuutin pääst se tuli uudestaan ja jäi yhen ikkunan etee niin en tienny et se on siinä avasin sellattee pikku ikkunan sälekaihtimia hiukan ja se huomas mut (kai?) : D en saanu niit enää kii niin ne jäi puoliks auki ja si menin äkkii makaa sängyl ettei se huomais mua ja si se koputti siihen ikkunaan : D menin sit takas tietokoneel ku näin et se lähti : D

xDDD Kauhukakarat ja ihana naapurisopu osa 4023. Mutta ku vaikka ne on ärsyttäviä niiden touhuja on jännä kattoa. xD Hitto ko en tiiä misä se Joni on. 8D ettei ois meän pihala.... Sitä ei näy ees meän pesuhuoneen ikkunasta....

Eipä uskaltanu toinen poika astua meän pihan puolelle. >8D

Herätyspiipityksen kanssa kilpaa makuuhuoneessa kaikui iskelmäradio. Sammutin sen toisen niistä epämiellyttävistä meluista, minkä kykenin, nousin ylös ja hiihdin kuin zombie kahvinkeittimen kautta tupakille parvekkeelle silmät ristissä. Kaupungin työmiehet olivat vihdoin tulleet saattamaan talon nurkalla viikon verran olleen kadun reunan tasoituksen päätökseen. Miesten äänten ja kolinan yli kuitenkin alkoi kaikua tuttu, noita-akkamainen räkättävä ääni. Hymyilin omahyväisesti ja istahdin aikomuksenani sytyttää aamupölli. Kuuntelin "keskustelua", eli naapurin sontiaismolottaja avautui mm. historiallisesta avioerostaan ja kohtelusta, mitä hän on saanut taloyhtiössämme osakseen työmiesparoille, jotka olivat jo täysin aseistariisuttuja tehdäkseen tälle häiriölle mitään. Alkoi säälittää. Ei tarina, saati tarinankertoja, vaan tämänaamuiset uhrit. Mutta miksi iskelmäradio soi edelleen? Ilmeisesti tullut niin kova kiire ulos kyttäämään, että boosterit olivat jääneet auki.

Ääni alkoi yhtäkkiä lähestyä. Kylmä hiki nousi pintaan ja melkein tukehduin tupakansavuun. Kurkkua alkoi kuristaa. Ahdistus oli jotain David Lynch potenssiin kymmenen...tai totuushan on, että leffaa katsoessa kuitenkin alitajuisesti tietää olevansa turvassa? Näinkö tässä taas kävisi, mietin. Rauhoittelin itseäni, enhän ollut törmännyt tähän psy-vampyyriin viikkoihin. Vetäydyin kerälle puutarhatuoliin, ettei pahuus saavuttaisi jalkojani parvekkeen etuseinän ja lattian välisestä raosta saati havaitsisi pientä pörröistä takkutukkaani yli kaiteen. Yhtäkkiä kuului kova pamahdus ja putosin tärisevänä hermorauniona tuolilta ja melkein törkkäsin itseäni tupakalla silmään. Keräillessäni itseäni maasta kurkistin varovasti parvekkeen etuseinän ja lattian välisestä raosta...se saatana tonkii taas roskiksia!

Pihalla tapahtui hänen ymmärrykselleen kuitenkin aivan liikaa kaikkea yhtaikaa, ja eräänlainen kontrollin menetys oli havaittavissa, nimittäin keräyspaperilaatikon kansi jäi selälleen, kun hän kipitti pökkelöjaloillaan taasen työmiesten luo. Tämä pelasti minut, ja pääsin sujahtamaan turvaan sisälle.
Missä menee se raja, että ihminen pysähtyy, ottaa peilin pikku kätöseensä ja miettii, onko kenties itse mitenkään aiheuttanut kohtelun, minkä saa osakseen? Toivon (rukoilisin, jos olisin uskossa), että se raja on 20 vuotta tässä talossa. Nimittäin täyttyy ensi vuonna.

Jos se ei kohta lopu, niin mä tulen hakun kanssa seinästä läpi. Katotaan sitten kumpi nauraa lujempaa, prkl.

Että terveisiä vaan - kyllä ne Kirkankin Kyyneleet loppu ku seinään!

Itseasiassa siivosin tänään. Kävi samalla lailla kuin "liikunnallisten harrastusten uuden aloittamisen" suhteen, eli en uskalla juuri poistua kansainvälisille vesille. Heti kun näyttää nokkaansa ulko-ovesta, se hyökkää. Oikeastaan sain kohtauksen jo aamulla jääkaapilla. Ihan hiljaista, ja yhtäkkiä se rääkäisee keittiön ikkunan alla jollekulle pahaa-aavistamattomalle kanssa-asujalle. Tuplaikkunakaan ei pelasta ihan kaikelta.

En ole ihan varma, pystynkö enää menemään töihinkään. Tuli vastaan vähän ennen klo 23. Siihen aikaan tämän kaupungin NORMAALIT mummot ja kyylät on jo nukkumassa...

Niinpä tällä hetkellä kirjoittelen täältä jätevuoren alta. En uskalla viedä keräyspapereita ja roskapusseja, koska joudun menemään ulos. Se näkee käytännössä neljään suuntaan, päätykämppä ikkunat 3 suuntaan ja siihen neljäntenä ovisilmä päälle. Eli nalkissa ollaan. Roskapönttöjen kolistelu, tonkiminen ja kaataminen on toki tuttua, mutta kun vasta nyt sisäistin verhojen jatkuvan heilumisen parkkipaikan suuntaan, pelästyin tosi pahasti. Mitä se on ehtinytkään vuoden aikana nähdä? Onko sillä kenties joku tiirailukolonen mun vaatekomeroon? Saunaan!?!

Nyt muuten keksin, mitä teen huomenna. Joku oli kaukaa viisas ja vei roskat salkkareiden aikaan. Se onkin toinen niistä kahdesta sarjasta, mitä se kyylää telkkarista. Arvatkaapa, mikä se toinen on?

Big Brother.