IRC-Galleria

Hienoa, kun joudun kohta lähtemään omasta kodistani evakkoon, kun naapuri päätti pistää vuosituhannen bileet pystyyn. Viimeiset kaksi tuntia olen tässä kuunnellut sellaista basson jytkettä ja jytinää, että on ihme ettei korvista vielä valu verta.

Siis ihan oikeesti _mun_ korviin ottaa ja sattuu toi helvetillinen basson jyminä, et millä _vitulla_ toi naapuri kavereineen pystyy oleen?? Tekis kyllä todellaki mieli mennä sen oven taakse, et voisitteks pistää vähä hiljemmälle, ku kaikilla ei ainakaan _vielä_ ole kuurot korvat; että kyllä kuuluu komiasti se teen jumputuksenne.

Pari kertaa on tässä kyllä todellaki tehny mieli pistää kamat kasaan ja hurauttaa mummulaan, ni ei tarttis kuunnella, mut on se aika vitun hienoo, et tommosen kusimulkun takia, joka ei viinapäissään huomioi ketään muuta ku ittes, tarttee lähtee kotoos pois. Kyllä mäki ny joskus kotona biletän, mut en todellakaan ikinä tommosella volumetasolla.

Ootteko muuten huomannu, et nykyään melkein kaikkialla soi aina melko lujalla joku musiikki. Kaupungilla ollessa joissain kaupoissa soi ainaki mun makuun ihan liian lujaa millon mikäki jytke. Taustamusiikin ymmärrän, et saattas tuntuu aika aavemaiselta, jos ympärillä olis ihan haudanhiljasta - mitä ny ihmisten oma kälätys yms., mut ei niitä ämyreitä ny sentäs tartte huudattaa niin, että joutuu itte käyttään noin 100 desibelin voimalla äänihuuliaan, että tulis edes kuulluks.

Kävin tos muuten olohuonees, ja siellä honest-to-God ikkunaruutu _helisi_ naapurin musiikin soiton voimasta. Naapuri sai bileissään pari vuotta sitte oman ikkunansa rikki, ni nyt yrittää vissiin vielä hajottaa munki. No, ei siinä mitään, hällä sitä rahaa tuntu löytyvän, ni ei pitäs tuntuu missään korvata meitsille uus klasi.

Hiljaisuusaika: 22.00-07.00 - yeah, riiiiight. . .

- tässä talossa-


yöl kävi kilinä..joku oli hajottannu ala oven..eteinen veres..samote nää kaksi kerrosta oli kunnon veres..sellases oikeen möhnäs viel.. sitte kuulin yöl ruminaa yms.. arvelin että tavaraa tulee yläkerrast alas.. oliha sielt tullu..ja kaiketi ukkoki.. en tiiä..joltaki menny jalka yms..mitä lie riehuneet.. poliisit yms vartijat käyneet..vartija tänään manasi miksen soittannu,.mä et ei yllättävää et ääniä kuuluu eikä tehny mieli pihalle katella et mitä siel tapahtuu.. ihana ah eteinen..eikä nuit käytäviäkään oo kokonaan siivottu.. en tieny mtn kellonaikoi ku en jaksannu katel ..

Jenna sanoo:
vittuku siula ei oo avainta oisit voinu tulla käymää

Tatianna sanoo:
mie en ees oo ikinä siun luona käyny.

Jenna sanoo:
noniimpä

Jenna sanoo:
vaikka melkee naapureita ollaa

Tatianna sanoo:
laiskoja.

Jenna sanoo:
pitäs olla semmmone riippusilta

Tatianna sanoo:
tai semmoinen naru ja siihen sellainen käsillä pidettävä juttu.

m ö ö r d ö ö r . sanoo:
sun naapureil on ongelma
keikku sanoo:
olipas yllätys

Sit viel ku ei saanut nukuttua montaa tuntia...kiitos kusipää-naapurin...se alko soittaa musaa helvetin kovalla tuossa kympin aikaan illalla...ja sitä jatku myöhään yöhön asti...tää asuu tokas kerroksessa ja me kolmannessa...ei oo ihan alakerras mutta silti kuuli kappaleiden sanat meillekin...ja sit se vitun älämölö!!!! Vittu!!!!!!!

Onneks ei tarvii kauaa enää kestää tota naapurii ku muutan...

oksasen ämpee kirjotti juur vuokrasopimuksen. Se muuttaa mun naapuriin :):)

mäkin voin hyvillä mielin pitää tän asunnon, eikä oo enää tarvetta muuttaa mihinkää!!! xD nyt varsinkaa ku kauppakärryn ja ämpeen kans laitettii jouluvalot ja mun koti loistaa ku punasten lyhtyjen kuja kadulle, kyllä meinaan erottuu,voin kertoo.

Joku helvetin idiootti poraa seinää meidän rapussa...kuka oikeesti poraa sunnuntaina ja tähän aikaan!?!?!?

YKS päivä kun olin yksin kotona,niin kallee tuli hakee sellate naapurin poika jota inhoon yli kaiken. Se pimpotti ja si kurkkasin ikkunasta niin huomasin et se oli se ja si menin takas dataa ku en jaksa puhuu se kaa ku se jää juttelee aina siihen ovelle, niin sit en kato menny avaa ovea : D viiden minuutin pääst se tuli uudestaan ja jäi yhen ikkunan etee niin en tienny et se on siinä avasin sellattee pikku ikkunan sälekaihtimia hiukan ja se huomas mut (kai?) : D en saanu niit enää kii niin ne jäi puoliks auki ja si menin äkkii makaa sängyl ettei se huomais mua ja si se koputti siihen ikkunaan : D menin sit takas tietokoneel ku näin et se lähti : D

xDDD Kauhukakarat ja ihana naapurisopu osa 4023. Mutta ku vaikka ne on ärsyttäviä niiden touhuja on jännä kattoa. xD Hitto ko en tiiä misä se Joni on. 8D ettei ois meän pihala.... Sitä ei näy ees meän pesuhuoneen ikkunasta....

Eipä uskaltanu toinen poika astua meän pihan puolelle. >8D

Herätyspiipityksen kanssa kilpaa makuuhuoneessa kaikui iskelmäradio. Sammutin sen toisen niistä epämiellyttävistä meluista, minkä kykenin, nousin ylös ja hiihdin kuin zombie kahvinkeittimen kautta tupakille parvekkeelle silmät ristissä. Kaupungin työmiehet olivat vihdoin tulleet saattamaan talon nurkalla viikon verran olleen kadun reunan tasoituksen päätökseen. Miesten äänten ja kolinan yli kuitenkin alkoi kaikua tuttu, noita-akkamainen räkättävä ääni. Hymyilin omahyväisesti ja istahdin aikomuksenani sytyttää aamupölli. Kuuntelin "keskustelua", eli naapurin sontiaismolottaja avautui mm. historiallisesta avioerostaan ja kohtelusta, mitä hän on saanut taloyhtiössämme osakseen työmiesparoille, jotka olivat jo täysin aseistariisuttuja tehdäkseen tälle häiriölle mitään. Alkoi säälittää. Ei tarina, saati tarinankertoja, vaan tämänaamuiset uhrit. Mutta miksi iskelmäradio soi edelleen? Ilmeisesti tullut niin kova kiire ulos kyttäämään, että boosterit olivat jääneet auki.

Ääni alkoi yhtäkkiä lähestyä. Kylmä hiki nousi pintaan ja melkein tukehduin tupakansavuun. Kurkkua alkoi kuristaa. Ahdistus oli jotain David Lynch potenssiin kymmenen...tai totuushan on, että leffaa katsoessa kuitenkin alitajuisesti tietää olevansa turvassa? Näinkö tässä taas kävisi, mietin. Rauhoittelin itseäni, enhän ollut törmännyt tähän psy-vampyyriin viikkoihin. Vetäydyin kerälle puutarhatuoliin, ettei pahuus saavuttaisi jalkojani parvekkeen etuseinän ja lattian välisestä raosta saati havaitsisi pientä pörröistä takkutukkaani yli kaiteen. Yhtäkkiä kuului kova pamahdus ja putosin tärisevänä hermorauniona tuolilta ja melkein törkkäsin itseäni tupakalla silmään. Keräillessäni itseäni maasta kurkistin varovasti parvekkeen etuseinän ja lattian välisestä raosta...se saatana tonkii taas roskiksia!

Pihalla tapahtui hänen ymmärrykselleen kuitenkin aivan liikaa kaikkea yhtaikaa, ja eräänlainen kontrollin menetys oli havaittavissa, nimittäin keräyspaperilaatikon kansi jäi selälleen, kun hän kipitti pökkelöjaloillaan taasen työmiesten luo. Tämä pelasti minut, ja pääsin sujahtamaan turvaan sisälle.
Missä menee se raja, että ihminen pysähtyy, ottaa peilin pikku kätöseensä ja miettii, onko kenties itse mitenkään aiheuttanut kohtelun, minkä saa osakseen? Toivon (rukoilisin, jos olisin uskossa), että se raja on 20 vuotta tässä talossa. Nimittäin täyttyy ensi vuonna.