IRC-Galleria

Jos narkkarin tuoppi on täytetty piripintaan, mitä se piri silloin on? Ovatko tipotiessään olevat autot Fiateja? Moni Volkswagenin malli ainakin lienee suomalaisille ventovieras. Onko upouusi aina Upo-merkkinen? Entä kuka oli se Seppo, joka oli selällään?

Suomen kielessä on erikoinen joukko sanoja kuten sysimusta, ritirinnan, putipuhdas ja supisuomalainen. Loppuosa sanoista kuulostaa tutulta, mutta jos kiinnittää huomion alkuosaan, ei merkityksestä ole välttämättä harmainta aavistusta.

Tuttuja toki löytyy. Tulikuuma ja jääkylmä ovat selviä tapauksia. Osan merkitys selviää, jos tutkailee vanhempaa sanastoa. Sysimustan sysi tarkoittaa puuhiiltä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Puuhiili). Pikimustan piki on jo vähän tutumpi aine. Vastakohdan, vitivalkoisen viti puolestaan tarkoittaa vastasatanutta lunta (http://suomisanakirja.fi/viti). Vitivalkoinen on siis sama asia kuin lumivalkoinen.

Rutikuivan ruti tuntuisi äkkiseltään viittaavan ruutiin, mutta millainen on sitten rutiköyhä… Litimärän liti kuvaa selvästi litinää. Niinpä rutikuivan ruti käsitetään myös rutinaksi, mutta sekään ei sovi köyhyyteen. Mistä siis on kysymys?

Kun kerätään samantyyppisiä sanoja (ritirinnan, rutikuiva, upouusi, putipuhdas, iki-ihana, ypöyksin, typötyhjä), voidaan niiden etuliitteitä tutkailla erikseen. Äkkiä käy selväksi, että tällaiset partikkelit (riti, ruti, upo, puti, iki, ypö, typö) eivät esiinny itsenäisinä sanoina, eikä niillä ei ole täsmällistä merkitystä. Niiden tarkoitus onkin vain tähdentää ja vahvistaa pääsanansa merkitystä (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2530). Adjektiivikantaisista sanoista merkitysvaikutelma syntyy, jos kantasanaa määritellään sen omalla genetiivillä (uuden uusi, tyhjän tyhjä). Vahvistussanan ensimmäinen tavu usein kertaa pääsanan ensimmäisen tavun. (http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielikello/piripin.html)

Joidenkin sanojen alkuosa tarkoittaa jotain, mutta se on vain sattumaa. Esimerkiksi supisuomalaisen supi ei voi mitenkään viitata pesukarhuun eli supiin. Pesukarhujahan ei elä Suomessa. Supikoirakaan ei ole alun perin suomalaislaji, vaikka niitä nykyisin Suomessa esiintyykin. Piripinnassa olevassa astiassa ei ole piriä. Huumausaineen nimenä piri on johdettu aivan eri lähtökohdista.

Joistakin alkuliitteistä on muodostunut myös itsenäinen sana. Upo on tunnettu suomalainen kodinkonemerkki. Nuoriso luukuttaa musiikkia ihan täpöllä. Upon lisäksi tuotemerkkejä ovat myös Tipo ja Vento, mutta niillä ei ole suoranaisesti tekemistä suomen kielen kanssa, joten ne kuuluvat edelliseen kategoriaan.

Pilkkopimeä on mielenkiintoinen tapaus. Tässä eräs selitys:

Sana tulee suomen sanasta pilkka, joka tarkoittaa puuhun veistämällä tehtyä vaaleaa merkkiä. Pilkko on pilkka-sanan yhdyssanamuoto, aivan samoin kuin esimerkiksi jalka-sanasta tulee jalko- (esimerkiksi jalkopää).

Muinoin kun on jouduttu kulkemaan tiettömillä taipaleilla metsien halki kulkevia polkuja pitkin, on kulkureitit merkitty veistämällä pienellä kirveellä merkkejä polun varrella kasvaviin puihin, ns. pilkkoja.

Tarkoitukseen on käytetty pientä kevyttekoista kirvestä, josta ei ole juuri muuhun työhön ollut, ns. pilkkakirvestä.

Kun sitten joskus pilvisinä syysöinä on ollut niin pimeää, että vain nuo puihin merkityt pilkat eli merkit ovat heikosti kulkijan silmiin siintäneet, on alettu sanoa, että on pilkkopimeää. Toisin sanoen niin pimeää, että vain pilkat näkyvät.

(http://keskustelu.suomi24.fi/node/2827658#comment-14496325)

Suurin osa näistä vahvikepartikkelilla varustetuista sanoista on yhdyssanoja, mutta poikkeuksiakin löytyy. Totta kai, kun kyseessä on suomen kieli. Ani harva kirjoitetaan erikseen (ainakin jos uskomme Word-tekstinkäsittelyohjelmaa – ja miksi emme uskoisi). Hiiren hiljaa kirjoitetaan toisinaan erilleen, mutta Google Fight julistaa voittajaksi yhteen kirjoitetun muodon. Selvästi erikseen kirjoitetaan muun muassa apposen auki ja sepposen selällään.

Lepposen levällään on huomattavasti harvinaisempi ilmaisu. Yleensä levällään ovat Jokisen eväät. Jos joku on täpötäynnä, se on täynnä kuin Turusen pyssy. Hmm… Alussa mainitulle Sepollehan on tässä nyt kaksi sukunimivaihtoehtoa! Vai onkohan käynyt niin, että Seppo on syönyt Jokisen eväät, ja siksi täynnä kuin kaverinsa Turusen pyssy. Ei voi tietää.

Mahtaakohan näitä sanoja olla kuinka paljon muissa kielissä? Englannissa tiedän olevan ainakin muutamia. Ruotsin kielestä en uskalla esittää mitään arviota, mutta voihan sielläkin olla vaikka huru mycket.

Deeveri, 2011

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta sormitus? Jos olet muusikko, asia on melko selvä. Tai jos olet teini-ikäinen, asia on melko selvä. Jos olet teini-ikäinen musiikin harrastaja, asia ei ehkä olekaan niin selvä.

Suomen yleiskielessä sormitus tarkoittaa musiikki-instrumentin hallinnassa käytettävää järjestelmää (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sormitus).

Sormitus, siinä merkityksessä kuin nuoriso sen yleensä tuntee, on sana, johon törmää useimmiten Suomi24-keskustelupalstalla tai Suomen suurimmassa nuorten aikuisten nettiyhteisössä Irc-galleriassa. Sillä tarkoitetaan naisen itsetyydytystekniikkaa, jonka kuitenkin Urbaani sanakirja tuntee vain muodossa sormettaa (http://urbaanisanakirja.com/word/sormettaa/).

Miksi? Suomen kielessä i-kirjain ilmaisee monikkoa (puuta – puita). Olisiko tässä selitys vaihtoehtoiselle kirjoitusasulle? Aikaisemmin mainittujen havaintojen valossa hieman epäilen. Ja koska tähän tuskin kukaan kommentoi mitään, jätän tämän arvailun sikseen. Melko varmaa on joka tapauksessa se, että sormitus musiikkiterminä on vanhempi, mutta huonosti tunnettu.

Voisiko selitystä etsiä muiden vastaavanlaisten sanojen käytöstä? Ongelmia tulee heti kättelyssä. Kättelyhän tapahtuu yleensä yhdellä kädellä ripeästi, ja käsittely on sellaista pitempikestoista toimintaa. Erilaisia käsittelyitä tehdään nykyisin yhä enemmän kaikenlaisilla koneilla, mutta kädetys (http://urbaanisanakirja.com/word/kadettaa/17585/) sen sijaan on edelleen varsinkin nuorten miesten ylläpitämä aito käsityöperinne. Tästä sanavartalosta ei kuitenkaan saada tukea sormitukselle – sitä vastoin sanan muoto on yhtenevä sormetuksen kanssa.

Englannin kieltäkään ei voi syyttää. Siellä on selkeä ero näillä kahdella sanalla: (http://www.sanakirja.org/search.php?id=1942981) ja (http://www.sanakirja.org/search.php?id=1333684)

Sormeillaanpa tätä sotkua vielä vähän. Mitä muita samalla tavalla muodostettuja sanoja suomen kielessä on? Kuuluisa Röllimetsän tiedemies Rölli Rupeltaja on havainnut, että päällä voi päätellä ja jaloilla jaloitella. Voiko olkapäällä sitten olkapäätellä? Tästä asiasta vallitsee ilmeisesti lievää riitasointuisuutta, mutta siitä röllitkin ovat yhtä mieltä, että suulla voi suukotella. Suutelun muuten keksi kuulemma Elias Lönnrot. Tai no, ainakin hän keksi sen sanan.

Polvia voi käyttää polvistumiseen ja silmiä silmäilyyn. Jos ei kunnolla näe, voi varpailla vähän varvistaa. Halaamista kutsutaan joskus kaulailuksi; sen vastakohdaksi sopii varsin hyvin niskoittelu.

Päällä voi tietenkin myös päättää. Mutta ennen kuin päätän tämän tekstin, haluan vielä mainita muutaman seikan. Hyvän ystävän korvaa ei korvaa mikään. Ellet käsitä jotain asiaa, voit pyytää kaveria selittämään. Älä kuitenkaan suutahda, jos hän kääntää selkänsä – ehkä hän on vain käsittänyt selittämisen väärin.

Olet varmasti kuullut moneen kertaan, että keskustelutilanteessa ovat tärkeässä roolissa sekä keho että kieli. Juuri niinhän se on. Keholla voi kehottaa – kielellä kieltää.

Deeveri, 2011

Sellainen huomio on tullut tehtyä, että kysymysmerkki on saanut aivan uuden käyttötarkoituksen. Sitä käytetään vastauksen perässä osoittamassa vastaajan epävarmuutta asiassa.

Esimerkki 1:

- Oletko loukannut ystävääsi tällä viikolla?
- Ööö... En varmaankaa?

Mielenkiintoista. Saa nähdä, nouseeko tapa nuorten kiertävistä kyselyistä ja pikaviestikeskusteluista kuinka yleiseksi, ja kuinka Kotimaisten kielten tutkimuskeskus sekä suomen kielen ystävät asiaa mahtavat kommentoida.

Hmm... Perinteisesti epävarmuuden merkkinä on käytetty kolmea pistettä. Nyt niitä käytetään vähän siellä sun täällä. Onkohan kolmen (ja kahden) pisteen yleistyminen ja holtiton käyttö ajanut käyttämään kysymysmerkkiä... Normaalin kysymyslauseista tutun kysymysmerkin käyttäminen myös vastauksessa saattaa sekoittaa lukijaa entisestään. Kuinka olisi käännetty kysymysmerkki? Se voisi toimia¿

Vai ovatkohan seuraavat käyttötavat olleet vaikuttamassa esimerkin 1 mukaiseen kysymysmerkin käyttöön...

__



Kysymysmerkki ilmaisee epävarmuutta uutisotsikoissa. Tämäkin tapa on tuntunut yleistyvän.

Esimerkki 2:

Konsertti joudutaan perumaan artistin sairastuttua?

Tässä tapauksessa saa minun puolestani kielitoimisto ärähtää rumasti. Tuonhan voi ilmaista aivan selvästi näinkin: "Konsertti joudutaan ehkä perumaan artistin sairastuttua!" Tai jos välttämättä halutaan kysymyslause otsikkoon: "Joudutaanko konsertti perumaan artistin sairastuttua?

__

Kolmas tapa käyttää kysymysmerkkiä epävarmuuden merkkinä on se, jota tunnustan itse eniten käyttäväni: luettelossa epävarmojen tietojen perässä.

Esimerkki 3:

Osallistujat

- Mikko
- Matti
- Pekka
- Jorma ?
- Erkki

Tässä siis kysymysmerkki kertoo, ettei Jorman osallistuminen ole vielä varmistunut. Virallisissa listoissa suositeltavampaa on varmasti luetella epävarmat tiedot oman väliotsikkonsa alle, tai erottaa ne jollakin selkeällä graafisella taikka typografisella keinolla.

Deeveri, 2010

vittu en tiiä pahempaa ämmää ! vittu etin jostai joku miehen jol on joku 60cm kyrpä ja pakotan sen raiskaa ton saatanan paskan ! VITTU MIKÄ PASKA HUORA !!!!!!!!!!!

Oli vähän juhannus... eiku mitä helvettiä, vappuhan nyt on... Nii siis vappuhuuma oli jääny aika useella päälle. Ite vaa kuuntelin muiden vappusekoilua ja kivenkovaa väitin muille, etten mitään ollu ottanu (kun en ollu! en oo sitä tyyppiä).

Ussan tunnilla alko tunnelma nousta ku viisastelin vaan opelle ja tää näytti siltä että hakee kohta haulikon ja ampuu välittämättä siitä, onko se moraalisesti oikein vai ei.

Äikän tunnilla sit tuijotin asuinalueen karttaa ja hajosin aika totaallisesti! Kaveri katto vaan vieressä ja naurun keskeltä sain sanottua, että toi kartta hymyilee mulle! Sinne meni mun uskottavuus sen suhteen, oonko täysin absolutisti vai en :::: D

kaks tyttöö leikki hiekkalaatikol päiväl ,
sit ne löys siit pihalt nuken !! no sit ne tytöt otti sen
ja meni kotii leikkii sillä. yöllä ku ne tytöt oli menos
nukkuu ni se nukke heräs henkii ja vittu puri silt toiselt
jalan irti sit se toine lähti juoksee pois ni se nukke
otti sen kii ja repi silt hiukset ja korvat pois
sitte niitten äiti kuuli kiljuntaa sillo ja meni kattoo
mitä tapahtuu ja se nukke hyppäs sen niskaa ja
katkas silt vittu koko selän ja sit ne kaikki kuoli !
VITTU SULLEKKI KÄY NII JOS ET NYT KOPIOI TÄTÄ
30 SEKUNNIS BLOGIIS !

___

Jaahas. Karmeinta tässä oli v***u kielioppi! :D

No, ehkä ei niin kauhea moka kuin otsikko antaa ymmärtää. Viittaan otsikolla lähinnä aikaisempaan blogikirjoitukseeni, jolle olin jostain syystä antanut otsikoksi Epic fail.

Tässä uudessa "Miten sanot nämä sanat" -versiossa bussi on oikeaoppisesti linja-auto, mutta mitä ihmettä tuolla tekevät kännykkä ja limsa!

• keskusta
• linja-auto
• tupakka
• ruoka
• kännykkä
• tietokone
• msn messenger
• sinä
• irc-galleria
• mp3
• helsinki
• koulu
• opettaja
• kotitalous
• televisio
• poika/mies
• tyttö/nainen
• huomenta
• miten tervehdit (moi , hei etc.)
• salatut elämät
• limsa
• pissaliisa
• sikainfluenssa
• äiti
• isä

Mietityttämään jää myös mp3. Viitataanko sillä MP3-soittimeen vai tiedostoformaattiin. Televisio ja TV ymmärretään nykyään ilman muute televisiovastaanottimeksi. Onko termin MP3 merkitys muuttumassa samaan tapaan MP3-tiedostoja toistavaksi laitteeksi? Mielenkiintoinen ilmiö. Ärsyttävä, mutta mielenkiintoinen!

Deeveri, 2010

saipas tehtyä, sen arvosteltavan esseeni :>

ihana äikäntunti taas vaihteeks


ja ärh huomine ja ylihuominen ja ylihuomisenhuomine

mut perjantai :

---

)

aivan mahtava