IRC-Galleria

Sun läsnäolon tunnen aina luissani.
Sä tunnut samalta, ku hautajaiset alle kolmekybäsenä,
itsemurha ilman hyvästejä.
Ei yksinäinen pää yksinkertaisesti pysty näkemään, miks
se jätetään.

Heitit mut helvettiin, kiitos.
Vittu virumaan kallion kuruun viikoks, kiiras riivas
riivit rintaonteloni siivoks.

Ei voita mitkää perjantaita pitkää, ei oltu sitkeitä sitkään.
Mut sä palaat, mua maan alla halaat. Saan sut pala palalta.

Tyttö se souteli keskellä selkää, souteli yli sen lahden.
Niin mulla on ollut ikävä sua, että saisimme olla kahden.

" So come and face me now
Here on the stage tonight
Let’s leave the past behind us " ♥♥

Ehkä sä vielä joku päivä tuut tajuun sen et sun tekos satutti mua </3

Mä katson pilviin suoraan ylöspäin, ne kysyy mitä siinä ihmises näin
Syy miks tykös jäin, elää peilissä kun katsot siihen ..



_{Paskaan parisuhteeseen motto: eroo
En tajuu myöskää pettämist, en on/off menoo ..
En ymmärrä ku nykyää pitää kiirehtii nii saatanasti ..
Pannaan taksis ekoil treffeil, yheksän kuukautta ja saadaan lapsi
Mennää kihloihin ja suunnitellaan häitä
Aika usein vaan ne suunnitelmat väistää
Ja pilvilinnat särkyy ennen ku ne edes rakennettii
Oon saanu näistä paskoist parisuhteist tarpeekseni
En tajuu myöskään niitä jotka hakkaa naistaan
Tai jotka kituu suhtees vaikkei toista rakastaiskaan
En mykkäkouluja tai krokotiilin kyyneliä
Vieraita pöytiä ja riitoja typeriä ..
En digaa säännöistä, mä määräilijät pistän meneen !
Kai jokainen meist itse tietää että mitä tekee ..
Ja mitä haluu, mä tiedän ainakin !
Jos kurotat vaan tarpeeksi niin saavutat viel taivaasi .}

...on juuri nyt varattuna, koita myöhemmin uudelleen.

joskus tuntuu etten jaksa enempää,
joskus pelkään liikaa pimeää.
pelkään itseäni joka hetki,
kulutan voimat viimesetki.
oon liian huolissani susta,
pelon takia mieleni musta.
musta kuin yö,
musta tieni ei sydän enää lyö.
kiitän kaikkii teitä jotka jaksoitte tukea,
en jaksa pidemmälle kulkea.
enkö oo jo tarpeeks yrittäny,
oisinko jo tarpeeks kärsiny?

Kyseiset lyriikat varmaankin kertovat kaiken. Ja elleivät kerro, pitää kenties selventää.

Viime yönä ahdisti aivan suunnattoman paljon. Makasin vain sängyssäni puhelimen kanssa ja seurasin nettikeskustelua, jossa mut haukuttiin ymmärrykseltään viisivuotiaan tasolla olevaksi angstiteiniksi, joka ei välitä muista, ja jolle pääasia on, että saa valittaa omasta elämästään. Okei, pitäähän tämä jokseenkin paikkaansa, mutta kuitenkin uskoisin, etten sentään viidenvanhan tasolla ole ymmärrykseltäni. Tai ainakin toivoisin niin.

Aloin siinä sitten ahdistuneena skypettämään poikaystäväni kanssa, ja miten kävikään? Erottiin päätähuimaavan kolmen päivän seurustelun jälkeen, ihan vain siksi, koska minua vitutti suunnattomasti tuon kirjoitusvirheet ja olin aivan varma, ettei se minua jaksaisi katsella, kun nähtäisiin kasvotusten. Noh, nyt ei ainakaan täydy pelätä sitä, mitä eniten pelkään: että tulen jätetyksi.

Jätä ensin, jotta sinua ei voida jättää.

Eihän näin saisi edes tehdä toiselle.