Ei, en ole valmis
Olen ehkä puolitiessä jonnekin
Ei, et tunne minua
Olen muuta kuin mä sulle esitin
En ole vahva enkä tiedä mitä haluan
On kylmä iltaisin ja aamuisinkin aika viileä
Mitä itse tahdoin kysytty ei, mitä sille mahdoin?
Niin äkkiä minut irti repäistiin
Mua varten taivaalla on pilvet valmiina
Nyt en saa horjua, mä kerään voimia
Mua varten taivaalla on pilvet valmiina
Ja takapihalta pyykit täytyy korjata
On oikein sanoa se, jos ei enää toista halua
Nyt, oletko jo siellä sen saman vanhan heilan nurkissa?
En syyllisiä kaipaa, kaipaan vain sen pienen talon suojan
Jonka portailta on pitkä matka tänne
Ja joskus iltaisin, kun päivä laskee piiloon peltikaton taakse
Kaikki tuntuu niin kovin selvältä
Mua varten taivaalla on pilvet valmiina
Nyt en saa horjua, mä kerään voimia
Mua varten taivaalla on pilvet valmiina
Ja takapihalta pyykit täytyy korjata
Eläminen on helppoa,
helpompaa kuin
aavistatkaan, onneton.
On vain valittava.
Valittava niin kuin
kahden naisen välillä
joita rakastaa
eri tavalla
yhtä paljon.
On vain valittava.
Ja naurettava.
Ja naurettava
kahdesti niin syvältä
jos valitsee väärin.
Niin helppoa on elämä!
-Tommy Tabermann - Helppo elämä-
Nyt tulevat
hyytävät yöt.
Kukaan ei niitä
kestä yksin,
on nukuttava
sylityksin.
Hän oli niin rikkinäinen.
Hän ei osannut enää hyväillä.
Ei osannut pyytää, halusi lyödä.
Ne olivat tappaneet hänet,
ei osannut elää, ei kuolla.
Hän oli katkaistu pullonkaula,
ei hyräile, ei tanssi, ei laula.
Yöt jatkuvat iltaan asti,
kutsuvat meitä houkuttavasti.
Nyt tulevat
hyytävät yöt.
Kukaan ei niitä
kestä yksin,
on nukuttava
sylityksin.
-Tommy Tabermann - Pieni laulu vaikeista ajoista-
Meren aallot
nuolevat rannan
sileää kiveä
kuin kieli klitorista.
Oi syntyisivätpä
nuo aallot minusta
ja olisipa tuo kivi
sinun vaaleaa punaasi!
Lakkaamatta lyövät
aallot rantaan,
huokaavat, kuiskaavat
ja rannalla on sinun äänesi.
Oi kiedo sääresi ympärilleni
ja kerro minulle lanteillasi
mikä on meidän meremme nimi!
Ei ole aamu
koskaan nähnyt
niin tyyntä aaltoa,
niin raukeaa kiveä.
Tuskan varjo otsallani
minä ristin ne
meidän mukaamme:
Intohimo ja Epävarmuus
-Tommy Tabermann - Öinen meri-
Uhkasit hypätä ikkunasta
ellen pitäisi sinusta kiinni.
Kun pitelin sinua lujasti
käsieni pakolaisteltassa,
huusit miksi en anna sinun
tehdä mitä haluat, syljit.
Neiti Tuska, huonetoverini
suuren hulluuden talossa.
Oli sunnuntai, kellot kumisivat
pitkin autioita katuja ja
perheiden sotajoukot laahustivat
nielemään yhteisen ikävänsä
raakaa mautonta evästä.
Sinä inhosit, muistot nousivat,
karistivat multaa olkapäiltään.
Päästin sinut, kysyin
mitä sinä oikein haluat.
Löit minua kostealla kädellä
lujaa kalpealle poskelle, itkit
miksi kukaan ei auta sinua,
pitele sinua lujasti!
Jos saat kerjäläisen, tahdot prinssin.
Jos saat prinssin, tahdot kerjäläisen.
Eikä prinssejä ja kerjäläisiä ole,
on vain erimakuisia suita.
Avasin ikkunan: Hyppää!
Sinä nauroit minulle.
Sinä hyppäät milloin itse haluat!
Kukaan ei käske sinua, ei estä sinua.
Sinä teet mitä itse haluat.
Sinä haluat,
haluat jotakin.
Sinä haluat
aivan tavallisen ihmeen.
heräsin vasta ja kohta on jo ilta.......ja dataan tylsyyksissäni.:/ elämä on toisinaan aika mielenkiinnotonta. nukunsyöndataannukunsyönnukun. mun tämänkertainen viikonloppu ja luultavimmin seuraavaki ja sitä seuraava. no ehkä keksin jotain muuta tekemistä ens viikonlopuks et en kuole tylsyyteen.tosin vaihtoehdot on vähissä. musankuuntelutelkkarinkatsominenlukeminen.ja oon tehny jo tota kaikkee. ja tylsistyneenä angstaan ja selitän tänne mun blogiin kaikkee paskaa mitä kukaan ei lue. paitsi ehkä joku joka on kans tylsistyny eikä sil oo muuta tekemistä ku stalkata toisten päiväkirjoja. oikeestaan toivon et koulu alkas pian ni ois ainaki tekemistä ja näkis kavereita eikä pääsis vajoamaan tällaiseen ennennäkemättömään epäsosiaalisuuteen.