IRC-Galleria

Keksittiin tänään partiossa uusi peli. Sen nimi on PAKO. Näin se menee:
1) 3 ihmisryhmää joista meidän tilanteessa 2 oli lincolneja, 4 bellickejä ja 5 scofieldejä. (11 pelaajaa, muokatkaa ihmisryhmät suhteessa oikeiksi :DD )
2) Scofieldit pyrkii pelastamaan lincolnit. (kuten sarjaa seuranneet ehkä kykenivät arvaamaan) vankilana toimii jokin avara paikka esim. lipputanko tasanko. Vartijat yrittävät estää lincolnin paon.
3) Scofieldeilla on kaksi mahdollisuutta a) juonitella ja juosta itsensä bellickien ohi, siepata lincolnia kädestä ja juosta ulos ilman että Bellick koskee kumpaankaan yksilöön. Turvassa on tiettyjen rajojen takana. Jos bellick saa jommankumman kiinni, pitää scofieldin palata rajan taakse ja lincolnin vankilaan. Bellickit saavat myös silloin pisteen -> kts. kohta 4 b) Scofieldit saavat pisteen joka kerta kun koskevat lipputankoon ts. vankilaan. Eli suorittaessaan a kohtaa pitää scofieldin läpätä lipputankoa samalla jotta saa pisteen. Kun scofieldit ovat keränneet yhteensä 5 pistettä, vapautuu yksi vanki.
4) joka kerta kun bellick saa scofieldin tai pakenevan scofield-lincolnin kiinni, saavat bellickit pisteen.
5) Scofieldit voittavat kun lincolnit ovat vapaita. Bellickit voittavat kun heillä on 10 pistettä.

Yksinkertaista eikö.. :)

Ei nukuttanu ja sitten huomasin etten ole kertonut mitään Karileiristä jolla just olin viikon... Eli heti alkuun täytyy todeta, että aina puhutaan kuinka tyypit muistelee ripariaan hirveen hyvä viikkona elämässään (tai jotain tommosta).. Kyll mä pidän noista partioleireistä enemmän ku riparistani.. (:

Ehkä ei oo mitään järkee selittää pitkiä aikatauluja mitä tein millonki... Tämä jäi mieleen kaikista parhaiten: Jotenkin mä aina kämmin semmoisia helppoja pikkuhommia hirmuusein... Leireillä että normielämässä.. Muistelen lämmöllä pikkuista sudaria joka joutui minun auttamisvimmani uhriksi.. :D
Oli ilta ja aattelin käydä sanomassa hyvät yöt mun (meidän) ihanille (<3 <3 <3) supeille... Jutustellessani siinä teltan oviaukolla tuli tosi suloinen sudaripoika kysyy että voisinko auttaa sitä puhaltaa ilmapatjan. (Miettikää! Se oli ilmeisesti nukkunu ekan yönsä tyhjällä patjalta ku ollu sanonu kellekää ettei saanu sitä ite!! Mä olin sit kai niin kivan oloinen että uskalsi kysyä.. :) )

Joten innokkaan ja touhukkaana aloin puhaltaa sitä patjaa. Siitä kuului pihinä ääni joten totesin että pakkohan sinne on ilmaa mennä sisään.. Puhkuin sitä ilmaa sinne aika pitkään (pikkuhiljaa alkoi tuntua epätoivoiselta, tytöt odotti teltalla että päästäis lähtee johtajahuoltoon ja minä en saa yhtä ilmapatjaa täyteen!!) Lopulta se poika tuli takas mun luo hyvin ujona ja pelokkaana ja sanoi maagiset sanat: "Kuule, onko se ilmaventtiili auki? Ku se vois olla helpompaa se puhaltaminen jos se on auki..."

Auts.. Kolahdus itsetunnolla, oliko! Meni ehkä kahdella-kolmella puhalluksella täyteen se patja ku aukasin venttiilin... xD xD xD

Nukuin armeijan patjalla, armeijan sängyssä, armeijan parakissa.

Söin armeijan ruokailukatoksessa.

Ajoin armeijan polkupyörällä.

En ollut kertaamassa.

Missä olin?

Ampha sanoo:
upee tee-se-itse tulppa reissumiespussista :DD

*RÄPS* (salamavalo välähtää ja hetki on ikuistettu)

"Voiko päivä enää ihanammin enää alkaa?!
Onko ihanampaa aamua kuin TÄÄÄ...!?"
Sjung Esq och Pappa. *hmm*

"Juu no voishan tuo jos oisitte nyt hiljaaa...!!" <--- Minä
"fgmdiyhjmlvksdäfasdölsäk" <--- epämääräistä mörinää ja ärinää by Jenny ja Laura.
"Hahahahahahahihihihheheh" <--- EsQn ja Papan naurua ja hihitystä.

Näin meillä siis hoidetaan aamuherätykset... -.-' xDD