Huh huh! Olipas huikee keikka. Taas jälleen Metallica näytti mihin se pystyy. 10h jonotus palkittiin eturivillä(oishan siihen eturiviin toki vähemmälläkin päässyt, mutta eipähän tarvinnu olla huolissaan). Lämppärit oli iha ok, mutta olihan se vain ajan tappoa `tallicaa varten. Illan orkesteri soittikin sitten huikean settilistan.
1. That Was Just Your Life
2. The End Of The Line
3. For Whom the Bell Tolls
4. No Remorse
5. One
6. Broken, Beat And Scarred
7. Cyanide
8. Sad But True
9. Turn The Page
10. All Nightmare Long
11. The Day That Never Comes
12. Master Of Puppets
13. Fight Fire With Fire
14. Nothing Else Matters
15. Enter Sandman
OhMyFuck!!! ;o Metallica oli jotain niin namua! ;p
a) Lämppäreistä; Mastodon.. en hirveesti tykänny. Lamb of God oli aika namu ;P
b) Söin ihan liikaa tänään
c) Metallical oli ihan kivat pyrot
d) Soitti tosi hyvii biisei, paljon vanhoi ja sit jotain uusii kans
e) Mul ei oo ens viikol varmaa enää ääntä
f) Energiaa ei oo enää
g) Kuulo pysy ihan hyvänä, ku Henni osti mulle korvatulpat :D
h) Sain Kirkist hyvän kuvan ku se juoksi ;P
i) Sain myös Ulriikasta (joo älkää sanoko midist) kivan kuvan
j) Hattifieldist ei tullu kuvaa, ku just ku pääs kohalle, ni kameran muistikortti ilmotti
olevansa täynnä
k) Tortillostakaan ei tullu kuvaa, mutta sain käteltyä kylläki ;)
l) ei saatu sellasii hienoi MetallicA pallo juttui mitä tippu Seek and destroyn
aikana sielt katost :(
m) oli ihan sika upeen näköstä ku alko Nothing else matters soimaan, ku oli ihan pimeetä
ja sit joka puolel oli pienii punasii valoi, pienii, valkosii valoi ja sit stenkkui näky ympäriinsä.
Oli tosi kaunista :)
n) and for now on, we are part of the Metallica family<3
Seuraavaksi yhtye jatkoi kiertuettaan kotimaassaan lähes vuoden mittaisella osiolla "Wherever I May Roam", joka päättyi heinäkuussa 1992.Tämän kiertueen eräässä konsertissa "Fade to Black" -kappaleen aikana James Hetfield oli väärässä paikassa väärään aikaan seisoessaan tulisuihkun päällä. Hän sai toisen ja kolmannen asteen palovammoja