Tämä sivu käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön.
Lisätietoja
Hae
Kirjoita tähän nimi tai nimen osa aloittaaksesi hakemisen.
Hakua tehdessä tapahtui odottamaton virhe. Yritä hetken kuluttua uudestaan!
Hakusi ei tuottanut tuloksia. Ole hyvä ja yritä toisilla hakusanoilla!
kivesyöpä kurkussasi kasvaa,
yrität sen ulos yskiä tuskissasi,
tunnet että pääsi räjähtää,
niin että räkä seinille lentää,
et voi nukkua,
olet liian tukossa,
mutta onneksi on olemassa,
maukasta juhla mokkaa<3
mansikat hiertyvät kiinni,
juokset taaksesi,
huudat yllesi,
sanat piilossa,
puitten takana,
et löydä niitä,
oranssi kaktus kurkussasi,
yrität sanoa sanoja,
yrität keksiä jotain,
mutta tontut vievät aistisi,
rämähdät maahan,
et osaa edes laulaa enää,
kiemurtelet kuin käärme,
muta on keltaista kuin kusi,
oksennat ankkoja,
et taaskaan onnistunut aikeissasi,
nauran sydämeni pohjasta aikeillesi,
katson peiliin,
näen sinut,
nauran itselleni hetken,
ja sitten palaan nukkumaan,
mutta oikeasti vain heräsin,
snoopy nenässäni,
poltan tupakkaa varpaillani,
toivon että unohdan sen paskan,
joka kuopan alleni kaivoi,
kun tipuin siihen koloon,
edes lääkkeet ei auttaneet,
en angstaa,
nauran vain huuhkajalle,
joka syö suklaata kuistin kaiteella,
ja ulostaa rekan renkaita,
elämäni kukoistaa,
kuin aknenaama,
sensuroin hiustupon silmästäni,
menen suihkuun,
ja lopetan runon.
viilsit kurkun auki,
ne virtasivat ulos,
sankkana joukkona,
hopeat kilpikonnat,
hän huusi,
hän kiljui,
muttei kuollut,
vaan vaikeroi,
lailla virtahevon synnytysosastolla,
luulit että pääset eroon siitä,
mutta niinkuin sanoin,
et voi voidella hapankorppua,
koska hapankorpun päällä,
kultaiset valaat,
pakottavat päätäsi,
et osaa edes tappaa,
oot huono,
mee rotkoo.
;p nam.
omistettu yhelle hihhulille.
(en kerro kenelle,koska en itekkää tiiä ;>)
ulkona tuulee,
valkoisena kuljet,
pitkin katua tummaa,
näet hahmon,
säikyt paljon,
luulet että kuolet,
luulit oikein,
heräät laatikosta,
et saa henkeä,
tukehdut pullaan,
madot kaivaa päätäsi,
sut on haudattu.
<3 nam
keuhkoissa savua,
puhallan sen öiselle taivaalle,
siitä muodostuu kuvio,
saan silmiini häkää,
sokeudun hetkeksi,
keijut valtaavat hiukseni,
luulen,
olen taivaassa,
mutta sitten näen taas,
keijut lentävät savuun,
merenneidot tulevat,
ne muhun torahampaansa upottaa,
havahdun hereille,
hiestä märkänä,
sytytän savukkeen,
ja nauran,
peikot tanssivat katolla,
juovat viskiä,
ja laulavat venäläisiä kansanlauluja,
poltan savukkeen loppuun,
ja vaivun jälleen uneen.
Vaellat yössä,
kuu-ukko naurava,
valvoo askeleitasi,
leijut vaalealla tiellä,
katselet alas,
vierelläsi värikäs nurmi,
niittenseassa näet hohtavat sienet,
ei kärpässieniä,
jotain maagisempaa.
jamaicalintu,
päällä kiemuroisen puun,
se laulaa bobia,
haluaisit juosta pois,
mutta olet juuttunut siihen hetkeen,
et voi liikkua,
silmä valvoo,
se nauraa kohtalollesi,
ehkä olet vain sielu,
matkalla parempaan.
Pöllöt raitahousuissa vaeltaa,
halki kristallimetsien,
sinä vihreissä samettihousuissa,
mietit sitä tulista,
myrkynpunaista koppakuoriaista,
joka öisin syö varpaitasi,
se polttaa,
se kirvelee,
muttet valita,
vaan tanssit polkkaa,
naurat ja elät yksinäistä elämää,
kanssa torakoiden,
jotka syövät homehtuneita nakkeja.
Hiljaa iltaisin mietin pääni vasemmalla osalla,
olen huono ja tylsä ihminen,
tekemättömyys vaivaa keltaisita pakaraani,
kun pellet lyövät vasaroilla oveni rikki,
juoksevat talooni sisään kun olen yksin,
pellet kirkkaissa asuissaan,
kuumottavissa meikeissään,
ne tulevat,
olen yksin ja neuvoton,
pelkään pellejä,
niistä lähtee kummallisia ääniä,
edes tontut vessassani,
jotka eivät anna sinun laittaa sepalustasi kiinni,
yrittävät raiskata,
nekään eivät voi sinua auttaa,
olet hädässä,
yrität kiljua,
muttei kukaan kuule.
liian iso tila kenties,
yhdelle, pienelle, kelvottomalle henkilölle?
Huomenna sen totean,
tai siis tänään,
tyhjä kämppä,
kukaan ei soita sanoakseen;
"tulen sinne nyt",
kukaan ei lohduta marikaen tyhmää päätä.
Pöllö otsallani,
katsoin alas,
juoksin pitkää pilveä,
kiiruhdin keittimelle.
Otin kuhvia kappiin,
matelin takaisin,
katsoin ikkunaa,
näin naaman,
se tuijotti oudosti takaisin,
menin lähemmäs,
törmäsin ja satutin nenäni.
Sama äijä valkoisessa laatikossa,
luki ongelmia,
joku syttyi palamaan,
mieleeni tuli asia;
jos mannerheimin hevonen on johonkin haudattu,
menen etsimään sen,
ja teen siitä maukasta meetvurstia.
cartman alasti,
vanhemmat näkee,
puolukka nauraa,
voi sitä raukkaa,
sellane höppänä se cartman on.
joonaksen sormi,
missä se on,
salsakastikkeessa maukkaassa,
marian sairaalassa,
ei auta tikit,
tulee verta,
joonas ei tajua,
hän vain on ja on ja on,
niinkuin katuvalo manifesto konsanaan.
arto,k-r,joke,
ne lähti sotimaan,
mitä teen kun yksin oon,
katon yöchatia,
nauran kaiverruksille,
mulla vallan tylsä elämä.
menninkäiset juoksivat ikkunalaudallani,
tukehduin melkeen kuhvikapin reunaan,
itkin itseni nauruun ja näin kurvikkaita kurpitsoja.