IRC-Galleria

Nykypäivä 17.10.2008

Taistelu luokkien oppilasmääristä – turhaa haihattelua vai totisinta totta?

Päätös luokan koosta on tehtävä kouluissa, ei lainsäädännöllä.

Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin ajatus perusopetuksen opetusryhmien määrittelemisestä lainsäädännöllä.

On tuotu esille, että suomalaisten opetusryhmien suuri koko olisi esteenä yksilölliselle opetukselle. Tämä väite saattanee pitää paikkansa joidenkin suomalaisten opetuksenjärjestäjien osalta, mutta laajassa mittakaavassa asian voi kyseenalaistaa. Etenkin keskitetty, lainsäädännöllä määritelty opetusryhmien maksimikoko lienee tuulesta temmattu ajatus.

Opetusministeri Sari Sarkomaa on pyytänyt kuntia ja muita opetuksenjärjestäjiä toimittamaan opetusministeriölle tiedot opetusryhmien keskimääräisestä koosta. On perusteltua, että luokkakokojen kehitystä seurataan niin kuntatasolla kuin opetusministeriössäkin. Luokkien oppilasmäärien ja oppimistulosten pitkäjänteisellä seurannalla voidaan seurata oppilasryhmien koon korreloimista oppimistuloksiin. Tästä on olemassa jo useampia kansainvälisiä ja kotimaisia tutkimuksia.

Tutkimukset haastavat mantran

Jaakko Ojalan keväällä 2008 tekemän pro gradu -tutkielman mukaan suomalaisten kansainvälisesti jo ennestään pienten luokkakokojen pienentäminen entisestään ei vaikuta ilmeisesti oppilaan menestymiseen.

Tavanomaisten 20–25 oppilaan 9. luokan ryhmien lukutaidon opetuksen luokkakokojen pienentäminen ei tutkimuksen tulosten valossa vaikuta luokissa opiskelevien oppilaiden oppimistuloksiin merkittävästi, jos muutoksen jälkeen luokkakoko säilyy vaihteluvälillä 15–25 oppilasta per luokka.

Ojalan mukaan normaalissa luokassa opiskelevan yhdeksäsluokkalaisen kannalta ei ole merkitsevää oppimisen kannalta pienennetäänkö luokkakokoa muutamalla oppilaalla vai ei.

Luokkakoon pienentämisellä voi kuitenkin olla yksittäistilanteissa hyvin suurikin merkitys luokan työrauhaan ja siten oppimiseen. Päätös luokkakokojen pienentämisestä onkin tehtävä kouluissa. Niissä on tieto opetustilanteesta. Ojalan tutkielma tukee näkemystä: luokkakoon pienentäminen onkin nähtävä pikemmin tarkkaa suunnittelua vaativana tilanneriippuvaisena täsmätoimena kuin yleisenä ratkaisuna kaikkiin oppimiseen liittyviin ongelmiin.

Ojalan tutkielman tulokset saavat tukea yhdysvaltalaisen The Buckeye Institute For Public Policy Solutionin artikkelista: Class Size: Where Belief Trump Reality (David W. Kirkpatric).

Kirkpatric kertoo Kalifornian osavaltion käyttäneen vuodesta 1997 alkaen 15 miljardia dollaria 1.-4. luokkien luokkakokojen pitämiseen maksimissaan 20 oppilaassa. Tänä aikana oppimistuloksissa ei ole nähty mitään selkeitä parannuksia. Ajatus on ollut hyvä, mutta toteutus on ontunut.

Kunnat ennen valtiota

Erityisesti sosialidemokraattien suunnasta on väläytelty luokkakokojen maksimien määrittelemistä lainsäädännöllä. Tämä näkemys ei saa kannatusta edes opettajien edunvalvojan OAJ:n suunnalta. Suurin kompastuskivi tällaisen keskusjohtoisen sääntelyn tiellä on Suomen rikkonainen kuntakenttä.

Lainsäädännöllä määritellystä ryhmäkokojen maksimeista tulisi monissa talousvaikeuksista kärsivissä kunnissa luokkakokojen minimi. Opettajansa syys-, talvi- ja hiihtolomiksi lomauttava ja opetukseen osoitetut valtionavut muuhun toimintaan käyttävä kunta tuskin näkee valaistusta tällaisen sääntelyn tuloksena.

Esimerkiksi Helsingissä on kuitenkin pidetty tällä vaalikaudella huolta itse opetuksen resurssien riittävyydestä, mutta samalla pyritty luopumaan ylimääräisistä tiloista ja noudattamaan tiukkaa menokuria. Kolmen vuoden aikana kaupungin peruskoulujen oppilasmäärät ovat laskeneet 800–900 oppilaalla vuosittain. Seinistä luopuminen ja tiukka talouskuri ovat mahdollistaneet opetusmäärärahojen nostamisen.

Oppilasmäärien laskiessa voisi luulla opetuksen kulujen laskevan. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Samaan aikaan kasvaa erityisoppilaiden sekä maahanmuuttajataustaisten lasten määrä.

Näiden lasten opetus maksaa kunnalle normaalia enemmän ja näin ollen pitää opetuksen määrärahat reaalisesti entisellä tasollaan, ellei jopa nosta kuluja. Erityisoppilaat ja maahanmuuttajat tuovatkin uuden näkökulman luokkakokojen tarkasteluun. Opettaja tarvitsee uudenlaisen lähestymistavan opetukseen monikulttuurisessa ympäristössä.

Helsingissä tähän haasteeseen on vastattu osoittamalla 6,6 miljoonaa euroa lisää koulujen tuntikehyksiin. Laskennallisesti tämä merkitsee sitä, että kouluilla on entisen oppilasmäärän opettamiseen 1-2 opettajan lisätyöpanos. Koulujen roolia korostaa se, että määrärahalisäysten käyttökohteet päätetään kouluissa: palkataanko uusia opettajia, lisätäänkö jakotunteja, saavatko oppilaat uusia kerhoja kouluunsa vai turvataanko ranskan opetuksen jatkuminen.Ei ylhäältä sanelemista vaan kunta- ja koulutason päätöksentekoa ja vastuun kantamista.

Kirjoittaja on Helsingin opetuslautakunnan puheenjohtaja

Joukkoliikenne on ilmaston kannalta tärkeä asia, mutta myös kaupunkiympäristön. Mitä muistetaan New Yorkista tai Lontoosta? Subway, Undergound tai Metro. Jo Tukholmassa on nautinnollisen vikkelä ja toimiva joukkoliikenne, mitä siellä olen kulkenut.


Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä jäävät liian usein mieleen epäkohteliaat kuskit, likaiset penkit tai aikatauluista myöhästely. Vaihdot eivät suju vikkelään ja joskus eivät ollenkaan. Itä-Vantaalta ei pääse länteen kuin päivisin. Ei, vaikka työt loppuisivat keskiyön jälkeen.


Tilanne ei ole näin paha, mutta se voisi olla parempikin. Lippujen hinnat voisivat olla alhaisemmat, liityntäyhteydet juna-asemille olemassa kaikkialta nopeasti ja julkinen liikenne päivittäistä yksityisautoilua käytännöllisempää.


Joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja tehokkuuden parantamiseen on panostettava. Kehäradan rakentamista on tuettava, uusille asuinalueille järjestettävä liikennöinti jo ennen asuttamista ja otettava käyttöön ruuhkamaksut, jotka sekä rahoittaisivat joukkoliikennettä että vähentäisivät ruuhkia, mikä hyödyttäisi niin bussimatkustajia kuin autoilijoitakin.

Pääkaupunkiseutu on yhtenäinen kaupunkialue. Sitä tulisi kohdella sellaisena myös joukkoliikenteessä. Erillinen seutulippu on turha. Tarvitaan yksi ja yhteinen, nykyistä halvempi lippu koko pääkaupunkiseudulle. Toimiva joukkoliikenne tukee tiivistä, ilmastoystävällistä kaupunkirakennetta, jossa on tilaa myös viheralueille.

Joukkoliikenne kohtelee ihmisiä tasa-arvoisesti. Bussilla pääsee kouluun ja töihin, kauppaan ja harrasteisiin. Vantaalla on kova paine kasvaa oikeaksi kaupungiksi ja kansainväliseksi yrityskeskukseksi. Tämä voidaan tehdä ympäristön, yksilön ja yhteiskunnan ehdoilla - joukkoliikenteellä.

www.vituttaakovantaa.net

Nyt lähti viimeinen riuhtasu vaalityötä. Sen lisäks olis koulu- ja palkkatyöt. Ei se mitn :)

Lähiaikoina on usein ärsyttänyt se, kun porukka mainostaa vaaliehdokkuuttaan ihkugaltsussa. No juu jaa... Samaanhan sitä ajautuu itekin nyt kai. Jotenkin vain se tuputtamisfiilis maistuu pahalta.

Oon myös aika ylpeä täst vaalikampanjasta ja kiitollinen niille, jotka siin jelppii. Tää on pirun hyvä. Oon ylpee siit, että vaikka se on tosi mainosmainen, niin siin on siltikin sisältöä.

Tulostin just 120 flaieria. Huomenna lisää mustetta. Tällä mennään! (ja kiireellä)

Vaalipäivän lähestymisen selkeimmät merkit, kaiken kattavat arjen piristysruiskeet eli vaalikoneet ovat jälleen vallanneet netin. Tästä sopii olla iloinen, sillä moni nuori äänestäjä tuntuu tänä päivänä olevan täysin hukassa eri puolueiden ja ehdokkaiden linjojen kanssa, ja ilman vaalikoneita jättäisivät ehkä äänestämisen kokonaan "viisaammille"! Ja sitten vielä ihmetellään, kun jokin asia ei kotikunnassa miellytä...

Äänestäminen on tärkeää. Ilman äänestämistä ei demokratiaa käytännössä ole olemassakaan. Aikana, jolloin nukkuvien puolue on maamme suurin poliittinen suuntaus, ovat äänestäjän omia mielipiteitä ehdokkaiden mielipiteisiin selkeästi vertaavat vaalikoneet enemmän kuin hyödyllisiä. Vai kuka voi rehellisesti sanoa olevansa kiinnostunut kuuntelemaan valtavirran politiikkojen oikeita puheita saadakseen tietää ketä äänestää? – Veikkaanpa jääväni aika pieneen vähemmistöön. Mieluummin mieltäisin ihmisten etsivän vaalikoneista ehdokkaitaan, kuin äänestävän Kokoomusta pelkän post-70-lukulaiseen vasemmistokateuteen perustuvan vaalimainonnan perusteella. Työväenpuolue...

Yhtä paljon voidaan kuitenkin pohtia, miten paljon eri vaalikoneet ovat kiinnostuneita vastaajiensa mielipiteistä - enemmän kuin mielipiteiden muokkaamisesta suuntaan tai toiseen. Useilla poliittisilla puolueilla on omat vaalikoneensa levittämässä propagandaa oman puolueen ihmisrakkaista näkemyksistä... näin vaalien alla. Lisäksi erilaisten kansalaisjärjestöjen vaalikoneet antavat paikoin kysymyksiä, joihin ei käytännöllisesti katsoen voi vasta kuin yhdellä tavalla, ja silti ratkaisut jäävät kuulematta kokonaan. Mitä vaalikoneesta kertoo se, että kokoomuslainen ja vasemmistolainen saavat saman prosenttimäärän? Kriittisyyttä ihmiset!

Onneksi jotkut vaalikoneet ovat niin käsittämättömän hölmöjä, että niistä irtoaa ennen kaikkea hupia: MTV3:n trendikäs ja nykyaikainen vaalikone sisältää joitain todella osuvia ja poliittisesti tärkeitä kysymyksiä, alkaen juomatottumuksista ja päättyen henkilökohtaiseen suhtautumiseen Jumalan olemassaoloon. Tuntuu, että loppujen lopuksi hyvä idea demokratian apukeinoista on pilattu sillä, että oikeiden asioiden sijaan tyydytään lätisemään epäpoliittisista asioista, joka taas ei johda mihinkään muuhun kuin vaihtoehdottomuuteen. Mikä toisen haitta, se toisen etu: vaihtoehdottomuus laskee yleensä äänestysprosenttia ja mahdollistaa oikeiston vaalivoittoon!

Ylen vaalikone on maamme hyödyllisin, mutta silti osin varsin epäpätevä monissa asioissa: miten ehdokas voi jättää ottamatta kantaa joihinkin asioihin, ja silti saada nimensä listalleni? Lisäksi kysymysten asettelussa osoitetaan todellista mauttomuutta. Vai haluaisiko joku oikeasti erottaa kunnan työntekijöitä siksi, että "heitä on liikaa"?
Omat vaalikonevastaukseni (YLEn vaalikoneeseen) antoivat tällaiset tulokset:

1. 24 Sala, Iinamaija Vas. 72%
2. 148 Kuusela Terttu, Terttu Vihr. 70%
3. 154 Viholainen, Kari Vihr. 69%
4. 149 Lehtonen, Tapani Vihr. 68%
5. 152 Tapaninaho, Tarja Vihr. 68%
6. 155 Vuononvirta, Aku Vihr. 67%
7. 18 Lopakka, Seppo Vas. 66%
7. 29 Taivaloja, Jorma Vas. 66%
9. 132 Pentti, Eero Kesk. 65%
10. 75 Teräs, Matti SDP 65%
Huonoimmat vaihtoehdot olivat taas:
69. 84 Kellokumpu-Tyvelä, Tiina Kok. 44%
70. 83 Kangas, Mari Kok. 41%
71. 141 Vallivaara, Tuija Kesk. 39%
72. 124 Leskelä, Jorma Kesk. 37%
73. 135 Rehu, Sanna Kesk. 35%
74. 122 Leinonen, Soili 33%

Vaihtoehtoni näyttävät vihertyneen selvästi sitten eduskuntavaalien. Silloin tosin jopa muutamat Kokoomuksen ehdokkaista kertoivat kannattavansa "kestävän kehityksen tukemista" myös luonnonvarojen suhteen, ja tuloksethan ovat olleet huikeat! Listani on vihreästi vasemmalla - mitä muuta vaihtoehtoja onkaan, jos haluamme vielä elää tällä maapallolla ja vielä saavuttaa hyvinvoinnin? Tällaista kehitystä vastustavat puolueet valloittavat listan häntäpään.

SDP on todistanut olevansa kaikkea muuta kuin vasemmistolainen puolue. Näin ollen en pidä ollenkaan outona sitä, että demareiden osuus top 10:ssä on näinkin vähäinen. Keskusta taas on todistanut oman mielipiteettömyytensä änkeytymällä täyttämään sekä huonoimpien että parhaiden ehdokkaiden listaani. Vasemmistolaisista ehdokkaista huolimatta Keskustaa varjostaa se, että sitä leimaa paikkakunnallani vahva sidos lestadiolaiseen herätysliikkeeseen...

Vaalikone näyttää osin todistavan sen faktan, että Vihreät ja Vasemmistoliiton nuorisopuoli ovat Suomen ainoat tulevaisuuspuolueet: muut vaihtoehdot ajavat kuntani, niin kuin koko maailmankin tuhoon kuin teuraat.

Istuin eilen HYKS-lautakunnan kokouksessa, jonka tehtävä on vastat HUS:n yliopistollisten sairaaloiden toiminnasta. Kokouksen ajankohtaisen tilanteen käsittelyn yhteydessä sairaanhoitopiirin johtaja Martti Syrjälä kertoi tai oikeastaan luki HUS:n hallituksen tiedotteen (http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,827,2194,25677) johtamisjärjestelmien muutoksista. Lyhyesti referoiden HUS:n hallitus päätti varatoimitusjohtajien toimien lakkauttamisesta ja yt-neuvottelujen aloittamisesta. Lisäksi hallitus päätti perustaa liiketoimintajohtajan viran sekä HUS:n sairaanhoidollisen palvelutuotannon johtamisjärjestelmän uudistamisen selvitysmiehen toimen. Lisäksi tehtiin muita ylimpään johtoon liittyviä henkilöjärjestelyjä.

Täytyypä sanoa, että huh-huh. HUS:n hallitus esitti näin tukensa toimitusjohtaja Kari Nenoselle. Sijaiskärsijöiksi joutuivat varatoimitusjohtajat, joista toiselle ilmeisesti pedataan liiketoiminnan johtajan virkaa. Kari Nenosen piti saada HUS:n organisaatio uuteen uskoon ja tuottavuus kattoon "Oulun ihmeen" lailla. Management by perkele tai hieman kauniimmin sanottuna my way or highway toimia Oulun kokoisen kaupungin organisaatiossa. Sama toimintamalli ei kuitenkaan toimi vajaan 30 000 henkilön organisaatiossa. Varsinkaan silloin, kun henkilöstöllä on hyvin vahva ammatillinen identiteetti.

Nykyisessä tilanteessa ainoa ratkaisu olisi ollut toimitusjohtaja Kari Nenosen erottaminen. Minusta jopa erorahan maksaminen olisi ollut tässä tilanteessa pieni paha nykyiseen ratkaisuun nähden. Nyt valitettavasti mennään eteenpäin hallituksen tekemän päätöksen mukaan.

Odotan mielenkiinnolla kuinka kauan Nenonen pärjää ilman varatoimitusjohtajia, joita hän käytti ongelmien ilmettyä suojakilpenään.

Otetaan esimerkiksi Ohra. Sen hinta tuottajalle on tällä hetkellä 16e Tonni, eli ei juuri mitään. Jos hehtaarista ohraa tulee 3-4tonnia tulee se sinulle tuottamaan 42-58€. Jos lasketaan kaikki kulut mitä sinulla menee tuon ohran viljelyyn, niin jäät auttamattomasti pakkasen puolelle. Keväällä kylvöaikaan polttoöljyn hinta oli 1-1.07€ eli todella julmettu. Apulantaa menee hehtaariin 400kg ja Tonni apulantaa maksaa 700€ (nousua edellisvuoteen yli 30%). Myrkyt ja torjunta-aineet maksavat helpostikkin sen 100€ per hehtaari. Tulee puinnin aika ja ohra pitää kuivata, kuivuriin menee koosta riippuen noin 16Tonnia ohraa, se kuivaa niitä 4-8tuntia. Tunnissa kuivuri kulutaa 20litraa polttoöljyä, sähköt päälle. Nyt ollaan jo miinuksella aika rankasti, vai kuinka?

Sitten ollaan vielä laskemassa ruuan veroprosenttia, suuret automarketit/kauppaketjut polkevat hintoja. Ostavat sieltä, mistä halvemmalla saavat. Eli ulkomailta. Onko se mielestäsi oikein?

Viljelläänkö suomessa pelkkää tyhjää ja jäädään auttamattomasti miinukselle, ei onneksi. Onneksi on maataloustukea saatavilla. (Määrä laskee koko ajan, pienille viljelijöille ja eikä sitä liikaa suurillekkaan anneta). Eli sitäkään ei ole kohta saatavilla. Ja se auttaa vain saamaan kulut katettua. Kalustokin on pidettävä kunnossa, jotta voidaan ensikinvuonna tehdä sama kierros, uudestaan ja uudestaan.

Eikö ihmisten olisi jo aika herätä ja alkaa ymmärtämään ongelmaa. Meillä ei oikeasti ole kohta kotimaassa tuotettuja maataloustarvikkeita. Ne ajetaan lailla, säädöksillä, ihmisten kulutustottumuksilla, suurien ketjujen monopoleilla alas. Ei isot kaupat osta suoraan viljelijältä tuotteita, vaan ne menee tukkujen yms. kautta. Laatu kärsii, tuoreuskärsii ja sitten valitetaan miksi ei ole saatavilla sitä ja tätä.

Maatalous ei tällähetkellä ole "tuottoisa" bisnes. Lehdissä kirjoitetaan että se ja se maanviljelijä saa tukea sen ja sen verran. Niin toivottavasti edes hieman tämän jälkeen saatte käsitystä, mitä maatalous maksaa, mitä kuluja siihen kuuluu. Tiedän että tämä on täysi pintaleikkaus ja kenties ei loppuunlaadittu. Siitä kenties kuitenkin saa osviittaa ja ensikerralla kun menette sinne suureen hypermarkettiin niin jättäkää edes vihannekset sieltä ostamatta ja menkää torille. Tuoreus ja laatu on varmaasti parempaa. Hinta voi olla hieman kalliimpaa, mutta se on suurempi tuki maataloudelle ja torien kannattavuudelle.

Torikaupasta myöhemmin lisää...

Jatkoa päiväseen.

Koulukiusamisesta on puhuttu paljon, että siihen pitäisi satsata resursseja ja saada jotakin aikaan. Mitään ei kuitenkaan näytä tapahtuneen, kuisaajat kiusavat ja kiusatut voivat huonosti. Missä vika?

Onko se lähtöisin suurista luokkakoista, vai suoranaisesta vanhempien välinpitämättömyydestä?
Eikö lapsi saa tarpeeksi huomiota osakseen kotona, joten sitä pitää hankkia kyseenalaisin keinoin. Toista satuttamalla, tietoisesti tai tahattomasti. Asioita hyssytellään, niistä ei puhuta oikeilla nimillä vaiket asiat tahdotaan kierää ja sulkea pytälaatikkoon.

Seksuaalinen ahdistelu, sanoin ja teoin!

Tänään saatiin iltalehdestä lukea, kuinka Tanja Karpelaa oli ahdisteltu seuksuaalisin sanoin eduskunnan käytävässä, WTF? Onko seksistinen kommentti, jonkun vaatetuksestä sukupuolista häirintää, todellakin lehtien palstatilaa saava otsake? Missä on lehdistä ne uutiset, että 14 vuotiaan vanhemmat ei välitä, juovat vain viinaa ja antavat lapsen pärjätä omillaan?

Välillä tuntuu, että olemme menossa enemmän ja enemmän amerikkaa kohden, Tyhmimmät ja rikkaimmat saavat päättää asioista, muiden katsoessa ja ihmetellessä vierestä. Toivottavasti siellä ne ymmärtävät valita edes Obaman uudeksi presidentikseen. Lopettaakseen sodan mustasta kullasta ja "maailman poliisin viitan laskeakseen" .

Maatalous jääköön seuraavaan kertaan ja sitä ruodittakoon sitten urakalla.

Maailma vaikenee, minä en!

Ken vanhoja muistelee, sitä sikulla silmään.

Palatakseni kuitenkin vanhoihin tapahtumiin, niin valitetaan että ei ole kaupungilla rahaa, ei tarpeeksi veroäyrejä, ei valtiolta tukea yms. Voidaanko katsoa itseä peiliin ja miettiä uudestaan?!

Kuinka se vaikuttaa talouteen, kun 100 000 nuorta aikuista ajetaan pois kaupungista tuhlaamaan rahojaan. Ei tietenkään mitenkään, ei sillä ole vaikutusta talouteen tippaakaan.

Ajetaan muutama koulu alas, tehdään kuntaliitoksia yhdistetään kaikki lukiot yhdeksi jättikompleksiksi. Luokat pois, kellään ei enää ole samaa ryhmäytymistä, tuttuja naamoja yms.

Mitä tulee nuorten käyttäytymiseen, ikävimmät tapaukset on kun jo Ala-asteelaiset on viikonloppusin örveltämässä kaljapullo kädessä. Mihin tämä on menossa? Miten asiaan puututaan? Voiko koulu irtisanoa itsensä kasvattajan tehtävästä, pitäisikö kouluille antaa omat nuorisotyöntekijät jo Ala-asteille. Ylä asteilla ne on onneksi jo yleistymässä.

Kuinka vanhemmat saadaan mukaan kasvatukseen, kun paineet työmarkkinoilla on mitä on? Onko oikein lastakohtaan, että lapsi menee kouluun 08.00 pääsee sieltä 12.00 jälkkäriin siitä suoraan ja vanhemmat hakee 17.00. Ruoka, sitten harrastukseen ja kotona 20.00. Lapsi tekee 12 tuntista päivää, niin ei ihmekkään että on keskittymisongelmia, vaikeuksia yms. Koulussa.

Saati niinpaljon puhuttu "vanhempien ja lasten laatuaika" Katin kontit, minä sanon. Se että väen vängällä pyritään pitämään yhteistä aikaa, otetaan kissat pöydälle ja "keskustellaan" Ei se toimi. Sen pitää tapahtua huomaamatta, sitä suuremmin stressaamatta siinä iltapäivä/ilta askareiden ohella.

Koulukiusauksestakin tekisi mieli sanoa muutama sananen, mutta se jääköön seuraavaan kertaan

Nuoruus on valttia, näissä vaaleissa. Se on hyvä!
Itse vain olen niin täynnä niitä suuria suunnitelmia, elämääkin hienompia lausahduksia ja mitänsanomattomuutta. Suorastaan välillä pistää vihaksi, se miten kunnan asioita hoidetaan, palveluita ajetaan alas ja annetaan ihmisten riutua pahassa olossaan.

1. Lama aikaan tehtiin huonoja päätöksi, ajaa palvelut alas ja tänä päivänä karsitään siitä tapahtumasta. Nuorilla on enemmän ongelmia, koulussa, kotona, kadulla.. "Pää ei niin sanotusti ole kunnossa". Tämä pää ei kunnossa osasto saa terrorisoitua muuta nuorisoa niin paljon kuin haluaa, kukaan ei enää huomaa matti meikäläistä jolla ei ongelmia.

2. Liikenne, autot pois kaduilta ja pyörä perseen allle. Ei olisi kohta enää ylipainoa, veripainetta.. Ihmiset liikkumaan, liikuntapaikat siihen kuntoon että niihin voisi mennä kuntoilemaan. Satsata hieman erilaisiinkin lajeihin, ei JALKAPALLO, PESÄPALLO, JÄÄKIEKKO. Muitakin lajeja on, jolle voi antaa avustusta.

3. Vaalijärjestelmä pitäisi muuttaa niin, että äänestys tapahtuisi puolueelle. Valitset puolueen, taitat ehdokkaan Vasemisto 1.Matti Meikäläinen 2. Minna Meikä 3. Ville Vallaton ja se jolla on puolueesta eniten ykkössijoja on puolueen "Ääniharava".

*Ajattelu ei maksa mitään, sillä voi jopa tienata*

Perkele sanon minä!

Taas on meneillään yhdet turhaakin turhemmat vaalit. Pitäisi äänestää sitä ja tätä, ja jos et niin tee olet huonoakin huonompi ihminen. Jos et äänestä, et voi vaikuttaa. Saati valittaa. Niin, onhan se noinkin, mutta ketä noista 300 taulapäästä äänestät? Kukin valehtelee naamapunaisena, että kyllä meidän puolue hommat hoitaa, kyllä minä asiat saan paranemaan. Uskokoon ken tahtoo, uskoni on horjuva.

Itsekeskeisiä, omaneduntavoittelijoita, hihhuleita, isomahaisia sekä hulluja. On siellä mukaan näköjään mahtunut pari rikasta jyllenbergiäkin. Onko tässä se kaikki repertuaari, mitä tarjotaan?!

Mitä 18vuotias nulikka voi tehdä 50vuotiaiden perseitä tujottavien ukonrähjien kanssa? Pistää päälleen minihameen ja kaupata persettään, että saa ne tukemaan ajatustaan kouluruuan lisärahotuksesta, että saadaan lisää kasviksia? Tuntuu niin käsittömältä ja hullulta taas kerran, kukaan ei edes kuukauden päästä muista ketäs sinne tulikaan valittua.

Eikö olisi helpompaa satsata tuokin raha, mitä menee mainoksiin, valokuviin, kestitykseen, valittujen kokouspalkkioihin yms. Ohjata sinne minne sitä tarvitaan? (Mutta eiväthän isomahaiset ukot, ja sirosääriset rouvat enää muista mitä siellä kokouksissa pitikään tehdä. Vaihdetaan kuulumiset vaihdevuosista ja kesämökkien kalasaaliista. Mietitään vielä, oliko sitä jotain kokouslistalla).

Laittakaa edes omia ajatuksia, älkääkä puoluetta sekoittako kaikkeen. Puolue on hyvä asia, mutta ei voi olla totta, ettei teillä ole omia ajatuksia vaan kaikki on puolueen linjoilla. Meidän puoluessa ajatellaan, meidän puolueen tavoitteet..

Ja yrittäkää joku edes, että kaupungin rahoja ei tuhlattaisi kertakäyttömukeihin, munkkipossuihin ja kultakatriinaan. Jokainen toisi oman kuppinsa, omat eväänsä ja termospullon. Valinnaisesti voisi olla syömättä tai juomatta, kokous aikakin lyhenisi kun kaikki ei ravaisi hakemassa lisäkuppia sumppia, kun on se niin kallista kaupassa. 3.68 maksaa paketti reilun kaupan kahvia. Ja siitä saa keitettyä 60 kuppia, niin ei kupille hintaa ainakaan minusta liikaa tule. (0,0613333€)

*Ajattelu ei maksa mitään, sillä voi jopa tienata*