Kovat oli ajat ollu hällä takana
mut kuka uskois et' on olemassa
surullisia keijuja?
Pää painuksissa mainitsi hän kerran
murheistaan
Fauni hymähti, ei ottanut tosissaan
Kuinka muka siivekäs niin maassa olla vois?
Vakavasti otti vasta kun tuo pieni keiju
nukkui pois
On paratiisi meillä täällä näin
vaan ei aina kaikki koe sitä näin
Sillä faunin, peikon, keijunkin
suru joskus kiinni saa
ja vie mukanaan...
Mulla on jalka
ja toinenkin
Mulla on keuhkot
ja silmätkin
Mulla on korvat
ja yhdessä kädessä sormii 5
Mullon nää kaikki
siis, miehistä viis
Mulla on sydän
ja se toimii
ja takkuinen tukka mutta
hiukset kuitenkin
Mulla on nenä
ja yhdessä jalassa varpaita 5
Mullon nää kaikki,
siis miehistä viis!
Mullon mun unet särkyneet
ja mun poskilla
mun kyyneleet vierii
siis, miehistä viis!
Mulla on rinnat
Mullon mun luut
ja mun 28 hammasta sua puree
jos lähelle tuut
Mulla on kohtu
ja pakastimessa purkkeja 5
Mullon nää kaikki
siis, miehistä viis!
Sul on valtaa, peset mun mielen.
Ns. totuus murtaa mun kallon kuoren.
Ja keihäs rintaa vierellä valvoo,
Sisään tuikkaa, jos väärää palvoo. Mun sielun valo ja sen puhdistus, Halusit olla mun parannus.
Purit kaulaan, jäit odottamaan.
Osaat rakastaa vain sun omaa kuvaa.
Piiritetyt lattialla,
Suut pestään saippualla. Ne ei nouse, ne ei huuda.
Ne ei saanut siihen lupaa.