IRC-Galleria

Hei,

halusin vaan kertoa kaikille, että mulla on maailman paras ystävä.
Sen nimi on Iri. Ihan oikea nimi. Ei lempinimi. Eikä lyhenne mistään.

Mulla on aina kivaa Irin kans, varsinki jos syödään, mutta muutenki.
Ja vaikka Iri joskus suuttuu, niin tiedän, että joskus se myös leppyy mulle.
(Onneksi se ei oo pitkään aikaan suuttunu mulle enää. *Koputtaa puuta*)

Kuitenkin.

Iri on minun paras kaveri. Ei ihQdaa-bestis. Vaan ihan tavallinen BESTIS!

Iri, oot kiva.

Sydämellä

Emma




Ps.
Muut ystäväni. Älkää nyt toki käsittäkö väärin, että olisitte jotenkin huonoarvoisempia.
Ei toki. Olette samalla viivalla Irin kanssa, mutta kirjoitan tänään Iristä. Ehkä huomenna teistä muista. Älkää siis kommentoiko "Jaaha! Minäkö en muka ole sinun paras ystävä?????".

Yksinäinen ihminen on heikko olento.
Siteet toisiin tekevät hänestä vahvan.
Yksinään hän usein ponnistelee turhaan,
mutta vain yksi ystävän vilkaisu sydämeen,
yksi neuvo,
lohdun sana ystävältä
ja matala taivas kohoaa korkeaksi.
Alakuloisuuden katto on poissa.



Kun maailma hajoaa kappaleiksi,
kun uskoo, että elämä pysähtyy juuri tähän.
Silloin tulet sinä, ystävä
otat kädestä ja kerrot, että huominen tulee.
Sittenkin.



Ystävyyttä on vähän,
vaan ei ystäviä.
Pidä kiinni tosiystävästä,
kiinni molemmin käsin.



Uskollisen ystävän näkeminen rinnallaan
vastoinkäymisen hetkellä tuottaa
enemmän mielihyvää, kuin kirkas taivas merimiehille.



Tosiystävä kävelee silloin sisään,
kun koko muu maailma kävelee ulos.




Tosiystävä on se,
joka tuntee kaikki virheesi ja puutteesi,
ja silti pitää sinusta.



Ystävä kuulee nekin sanat,
jotka jostain syystä jäävät sanomatta.

Läheinen rakas ystävä on luonasi läpi tuulen ja tuiskun, läpi talven ja kesän. Hän uskoo ja luottaa Sinuun vaikka itse menettäisitkin uskosi kaikkeen, hetkellisesti tai pysyvästi.

Ystävyydeltä vaaditaan paljon. Turhan paljon. Ystävyys on rehellisyyttä sanoa vaikeitakin asioita päin näköä, eikä se ole v**tuilua. Se on vain ystävyyttä kertoa asioiden oikeita laitoja.

Oikeita ystäviä ei eroita toisistaan edes riidat tai epäluottamus. Lämpö ei katoa eikä läheisyys, vaikka asiat riitelisivät kovastikin. Luottamus tarvitsee pulaa vahvistuakseen, VuoroVaikutus Vastavuoroisuuden toteutuakseen.

Ystävät ruokkivat toisiaan: kateudella, kilpailulla, mustasukkaisuudella, ilkeydellä ja muilla tosi ikävillä SananSäilillä ja Arjen Teoilla.

Silti ystävyys on olemassa. Täytyy tapahtua paljon että ystävyys kuolee, jos se yleensä on syntynyt.

Jos ystävän kuuluu olla täydellinen, virheetön ihminen, kuka sellaista haluaisi ystäväkseen? Ystävän kuuluu olla tasavertainen, tasa-arvoinen, kuuntelija, kuunneltava, läsnä, paikalla, tarvittaessa.

Hänellä kuuluu olla huumorintajua minun suhteeni; Hänen kuuluu nähdä millainen minä oikeesti olen ja antaa anteeksi se, raadollisuudessaan.

Hänen, MINUN ystäväni, kuuluu antaa minulle Anteeksi, niin kuin minäkin hänelle Antaisin. Hänhän on vain Ihminen.

RAKAS YSTÄVÄ, millainen hän on? Onko hän lähellä sydäntämme, ihailemmeko häntä, turvaudummeko häneen kun maailma murjoo, syydämmekö hänelle saamamme pahan tuulen?
Miten ystävämme suhtautuu meihin? Jos hän on todella ystävämme, hän ymmärtää mistä tuulee. Hän ystävänä tietää, miksi minä käyttäydyn näin, ystävänä hän tekee sen minkä tekee.



Millainen on hyvä ystävä?

Hän on HÄN. Hän tuntee itsensä, tietää miksi ajattelee siten kuin ajattelee, ei anna kenenkään kusta kintuilleen, ei muodosta mielipiteitään juoruämmien jutuista, ei lähde soitellen sotaan, eikä tee päätöksiä kysymättä asianomaiselta itseltään mielipidettä. Erilaiset ystävät ovat ihana suola kaurapuurossa, se miten suolainen keittomme on riippuu ihan meistä keittäjistä; miten sirottelemme suolamme elämämme rokkaan tekee meistä joko kuninkaita tai sikopaimenia. Ystävän kanssa nautimme ajasta oli se sitten väittelyä, riepottelua, vääntöä, kääntöä tai vain joutavanpäiväistä jutustelua, se on nautittavaa ja siinä viihtyy. Se miten vastaanotamme Ystävän sanoman kertoo meille miten edetä hänen kanssaan. Samalla viestitämme, miten Meidän kanssamme tulee menetellä, jotta juttu jatkuisi yhtä soljuvasti.

Ystävät on yleensä naatittavan erilaisia, tai hyvin samanlaisia. Ystävät tunnistavat herkästi toistensa mielialoja, ja pystyvät johdattelemaan toisiaan tiettyyn haluttuun suuntaan. He tuntevat toisensa ja pelaavat ansiokkaasti yhteen. Kolmas pyörä on aina oman onnensa nojassa, eli turhanpäiväinen.


Ystävyys on vuorovaikutteisempaa kuin Rakkaus. Ystävyys ei vaadi, tai sen ei kuuluisi vaatia. Rakkauskaan ei vaadi, ja silti vaatii kaiken. Ystäviltä odotetaan tiettyjä juttuja, Rakkaus tekee velvoitteita.



Todellinen Ystävä, millainen hän on ?

Häntä ei korvaa kukaan, hänen olemassaolonsa on tärkeää. Vain hän voi sanoa ne sanat, joista hänet tunnistaa ystäväksi. Hän on harvinaista herkkua. Ystävyyden olemassaolo on hengissä pysymisen kanssa yhtä tärkeää, Se että hän voi hyvin ja on kunnossa, valmiina vuorovaikutukseeni, ystävyyteeni.

Ystävän sanat on aina otettava sillä tavalla kuin hän ne tarkoittaa; huumorilla, vakavasti, leikkisästi, arvostellen tai ohitellen. Hän ei pakota mihinkään, jos hän on ystävä. Hän on vain olemassa, jos häntä tarvitaan. Käytettävissä.

Kukaan ystävä ei halua ”tossunsa Alle” ketään. Kukaan ystävä ei syötä ajatuksiaan tai mielipiteitään, vaan kertoo omia mielipiteitään, jotka voi ottaa huomioon jos haluaa.

Itsensä täysin likoon laittaminen ajatuksineen olemuksineen on todellista ystävyyttä; rehellistä läsnäoloa. Antamista, saamista, vuorovaikutusta.

Ystäviä on monenlaisia, Todellisia ystäviä myös monen sorttista. On yötä, päivää, ruusua, risua, on riitaa, sopua.

On Rakkautta on Iloa.

On Ystävyyttä.

Hahaa oltii sit soutelemas =D Piti saad jotai äksönii ni lähettii sit Joutsijärvel =DD Oli muute vene pikkase täynnä vettä. Mut hyvin meni! Se oli meijän häämatka =DD <333


Hanski: Älä ny aja tota saarta päin



Kekki: Ei tossa tollast kaislikkoo viimeks ollu
Hanski: No mennää siiitä läpi. Eihän siin oo kiviä?
*KRÄÄTS*
Kekki: Kyl siin tais olla


Kekki: Sä meet taas vähä väärään suuntaan..
Hanski: TÄÄ VENE ON VINOSSA! NÄÄ AIROT ON VINOT
*naurua*


=DDD

nyt mä vast käsitän kuinka paljon teistä välitän:
rupesin tänää pakkaa enimpii tavaroita et ei ois nii paljoo hommaa ku pitää
lähtee, mut ku vaatteet alko käymää vähii ja löysin sellasen mekon joka on sallaki, ostettii ne yhtä aikaa oulusta, nii meinasin alkaa itkee, täst kesäst mulla ei oo muita ku hyvii muistoi, tottakai mul on tärkeit ihmisii torniossaki mut tää kesä on ollu sellanen jolle ei löydy sanoja kuvaamaa. No kyl se lohduttaa et nään teit viikonloppusin, paitsi pingua ko se asuu nii kaukana, mut tästä kesästä en mitää unoha <3 ilman ystävii ja kavereita mulla ei ois ollu ees kesää, mut nyt mul oli kesä ja kaikista parhain sellanen <3

KITOUSHT TE KAIKKI PYHÄNTÄSET <3 OLLU HAUSKAA

ERIKOISKIITOKSET:
Salla Kala <333
Lapi ja Tantu <333 viel sellaine tiedotus et tämä pienokainen tytteli syntyi eilen neljän aikoihin :) <3
Sonia the Pinkviini <333

Ihanaa ku ootte olemassa<sydän><rakas><rakas>

Ollaan koettu paljon hyvää ja pahaa.
Mut silti saat mut aina jaksamaan nää päivät.
Aina autat mua vaikeista asioista yli ja jaat kanssani ilot ja surut
Toivottavasti ystävyytemme kestää ikuisesti,
oot mulle tosi tärkee.
Ilman sua oisin pimeydessä.

Taas tulee se hetki, jota mä vihaan eniten/ täytyy hyvästellä, pyyhin poskelt kyyneleen/
Ja nyt kaduttaa, etten pakannu mun kamoja/ ja hypänny vaan matkaan/
Itken hiljaa tyynyyn, tuntuu pahalta/ ja vaikka kuinka yrittää se tuntuu aina samalta/
Mietin asioita, tuijotan kattoo/ oon ku eksyny, joku vetää alta mattoo/
Sun lähdön jälkeen oon aina apeena/ ja kaikki mihin katon näyttää kapeelta/
Musta tuntuu, etten oo ollu sulle tarpeeks hyvä ystävä/ enkä todellakaan ansaitsis sun kaltast ystävää/
Mä oon joka päivä kiitollinen susta/ ilman sua maailma ei ois harmaa, vaan musta/
En oo varmaan sanonu tätä koskaan, mut oot mulle rakas/ ku astuit ulos ovesta halusin huutaa sut takas/ Pidätin kyyneleitä siihen asti, ku sä lähit/ mut sen jälkeen itku tuli väkisinki/
Sil hetkel tajusin, miten onnekas oon/ mul on sut, pilvien takaa näkyy aurinkoo/
Sä oot mulle tärkee, merkitset paljon/ ja sun pelkkä olemus pyyhkii aina pois sen varjon/
Mä haluun, et sä tiiät miten paljon mulle merkkaat/ aikanaan ojensit käden ja mä kiipesin sun kelkkaan/
Sitä valintaa en oo katunu mä päivääkään/ ja mä pysyn sun kyydis minne ikin' tie viekään/

© ArkiPäivänVaras

En osaa ikinä sanoo näitä asioita kasvotusten, se on helpompaa näin verbaalisesti.
Mut mä haluun, et sä tiiät, että tänään, ku lähit se tuntu todella pahalta. Sitä ei aina tajua mitä arvokasta itellä onkaan, ennen ku joutuu heiluttaa kättään hyvästien merkiks.

Mä en oo katunu päivääkään sitä, että me tutustuttiin ja sä oot ainoo ihminen(tai avaruuslisko), joka on oikeesti pysyny mun vierellä kaikkien näiden vuosien aikana. Sä oot tukenu ja auttanu mua vaikeissa tilanteissa. Sä oot ollu mukana iloissa ja suruissa. Mä en tiedä mitä merkitsen sulle, mutta mulle sä merkitset kaikkee.

Mä en tiedä miten oisin jaksanu kaikki nää vuodet ilman sua. Ja musta todellakin tuntuu, että oon vaan aina tilittäny sulle mun ongelmista, enkä oo ollu mikään hirveen hyvä ystävä. Anteeks siitä. Sä oot ihminen, jolta mä en vois enempää toivoo

Ne hetket, jotka mä oon saanu viettää sun kanssa, on mun elämäni parhaimpia. Tästä tuli nyt tällänen tilitys(taas kerran), mut mun oli pakko kertoo tää sulle, koska päässä pyörii kaikkee ja musta tuntuu, etten oo sanonu tätä tarpeeks usein, oot mulle rakas ja tärkee, enkä todellaan halua ikinä menettää sua<3 Kiitti, että oot olemassa.


_ArkiPäivänVaras_