IRC-Galleria

The clock ticks...
Weapons clicks...
Persons die...
We cannot lie...

Earth is a cruel place...
Trying to reach to the space...
We don't see...
Help me...
We are blind...
Give us a sign...

Why world need to fight, why we need to fight.
Those people who dies, right now.
Those people we bring down.
Those people we rape.
Those people we hate.
Those people we kill.
Those people we...

Earth is a beautiful place.
Touching the rivers, the lakes.
We see...
I help you...
Here's a sign...

World needs love, we need love.
Those people who loves us right now,
Those people we help back up.
Those people we make hug.
Those people we love.
Those people we save.
Those people we...

The clock ticks...
The wall of bricks...
Persons live...
Do we lie?

aww! Jamilla on rakkaus!

R.I.P Alf Axberg, var den gladaste, kivogaste o trevligaste pojke ja nånsin träffat.


and how we all loved u

aaaahhhhh oikeesti RAKASTN Demin uutta albumiii se on IHANA GREAT PERFECT AHMAZING AwesoME SUPERIHQ duh. Joo mut siiis OIKEESTI.

U Got Nothin' On Me on paras ja Catch Me ja Gift Of A Friend ja Solo :

---

) ♥

ja muuut on kaikkki kanssa ihanii ja hyviiii ja ah rakastan ♥_____♥

ja mul tulee Everything You're Notist ni siiiin kertosäkees ku se laulaa ekan kerran sen everything you're not ni mul tulee siiit mielee joulu :

---

D mut siiis seki on iiiiiiiiiihana biiisi ♥

<3

Kiitos kaikille täst ikimuistosest leiristä, teitte mun viikost elämäni parhaan ! <3

"Katso silmillä itkevän
Silmillä nauravan
Katso silmillä kuolevan
Katso silmillä syntisen
Silmillä rakkauden, joka voittaa kaiken sen
Katso silmillä voittajan
Silmillä sokean
Silmillä väliinputoajan
ja maalaa sydämestäsi kaikki se
Maalaa se
Niin kuin Herralle"


Oli hienoa tutustuu kaikkii mahtavan ihanii uusii ihmisii, kiitos siitä ! :)

" Yhdessä koimme pienen hetken elämää "

Rakastin sua, miten sä voit tehä tän mulle?
Sä sanoit, ettet jätä mua ja nyt sä et oo täällä enää.
Mitä tapahtu, missä meni vikaan?
Rakastan sua aina, kaipaan sua jo nyt.
Ei siitä ole, kuin muutama päivä, kun vielä istuit mun vieressä.
En ymmärrä.

Nyt sä pilvissä leijut,
olet enkelinä kauneimpana.
Mulla on niin ikävä sua ja
suru tuntuu mut murskaavan.
Mä en tuu löytämään samallaista ystävää ikinä,
toivottavasti nähdään vielä siellä ylhäällä.
Rest in peace my love Jenni,
we all miss you down here <3

Viime yönä yksin baarista kotiin palattua tuli taas yksinäinen olo ja masennus. Heräsin vähän aikaa sitten ja nyt taas jokseenkin turhan viikonlopun jälkeen on vitutus päällä, tai ei enää niin paljoa, kun saan purkaa oloni tähän. Ehkä tämä avautuminen auttaa.

Välillä tuntuu, että vaikka on tehnyt kaikkensa, niin ei kuitenkaan jää kuin paska käteen. Ehkä pitäisi lopettaa yrittäminen ja toivominen, ehkä pitäisi vaan olla oma itsensä, mutta odottaminen vituttaa. Ehkä se aika onkin se mun vitsaus.

Elämä kuljettaa hassusti eteenpäin. Olen toivonut, että se oikea kävelee sieltä jostain vastaan ja tekee sen ”moovin”, mutta ehkä se on itsestäni kiinni ja voisin tehdä jotain vielä enemmän. Mutta onko se sitten omaa itseäni ja meneekö se liialliseksi yrittämiseksi, näitä olen kysynyt itseltäni. Jotenkin sitä toivoo, että kaikki olisi vaan helpompaa.

Välillä tuntuu, että viikonloput ovat vain ajan ja rahan tuhlausta, josta ei tule kuin vitutus. Mutta hei, täytyy kuitenkin myöntää, että hauskaa on ollut. Alkoholin juomisenkin lopettamista on tullut pohdittua, mutta onhan siinä hyvät puolensa. Ainakin on kavereiden kanssa hauskaa ja positiivinen fiilis...

Kaikki on lopulta omasta päästä kiinni. Masennusta ja yksinäisyyttä ei ole tarvetta kokea, jos rakastaa itseään ja nauttii omasta seurastaan, mutta joskus sitä keksii tekosyitä. Ehkä tavallaan nauttiikin masennuksesta ja luulee saavansa siitä jotain irti, ehkä toivookin, että Jumala tai joku ulkopuolinen kuulee paremmin. Mutta hei parempaahan se on tuntea iloa ja rakkautta itseään kohtaan, kuin masennusta, silti odotan sitä naisen fyysistä kosketusta ja läheisyyttä. Sitä on vaikea itse tarjota, vaikka toki sitäkin voi itse simuloida halutessaan eri tavoilla, mutta kaukana se on aidosta naisen lämmöstä. Jotenkin sitä haluaa kokea itsestään ulkopuolisia asioita vaikka samaan aikaan tiedostaakin, että kaikki on yhtä. Ehkä siinä piileekin se paradoksi. Ehkä mun kannattaisi vaan tajuta paremmin, että ei ole mitään itsestä ulkopuolista, ehkä mun ei kannattaisi tuntea itseäni niin ulkopuoliseksi muista...

Mutta hei positiivisuus kunniaan. Pohjalla on mukava käydä, kun sieltä on noussut. Siellä oleminen on tuskaa, mutta hei ainakin se tuntuu hyvältä, kun on taas pinnalla. Pitäisi vaan kehittää uusi määritelmä omalle pohjalle, jos pitäisi sen pohjan positiivisen puolella, sitten olisi ihan sama vaikka laskisikin ekstaasista välillä iloon. Se on sellainen oma haave, että voisi nauttia ja rakastaa aina, oli tilanne mikä hyvänsä.

Joskus sitä ajattelee, että ehkä joku muukin ajattelee samalla tavalla. Ehkä pian kaksi yksinäistä sutta kohtaa ja taas on maailma pelastettu. Mutta ainakin tähän joku voi samaistua ja ehkä oppiakin jotain.

Ehkä se oikea kävelee sieltä vastaan... Mutta uskallanko päästä irti ja olla ajattelematta asiaa? Aikamääreiden asettaminen, toivominen ja esittäminen ei ole tähän asti ainakaan auttanut paljoakaan... Uskallanko olla täysin oma itseni ja antaa elämän vain kuljettaa?

Tiedän, että tämän kirjoittaminen auttoi itseäni ainakin jollain tasolla. Kannattaa siis avautua.

http://www.oceanup.com/2009/07/mitchel-musso-shirtless-singing-hey.html#more

JOO MOI EN TOKI KUOLLU ENKÄ KUOLANNU MTIÄÄ LÄTÄKKÖÖ AINAKAA ENKÄ SIIS TOSIAANKAA KUOLLU UUDESTAA JA OIKEESTI MITCHEL VOITKO KIITOS TULLA SUOMEEN
P.S. MITCHEL ON IHAN LIIAN IHANA.

<sydän>__________________<sydän>