Joskus iltaisin kun makaan yksin peiton alla, ajattelen sinua.
Ajattelen yhteisö hetkiämme.
Ajattelen kaikkea sitä mitä meillä oli, ja mikä niin nopeasti katosi.
Joskus kaipaan sitä aikaa.
Peiton alla piilossa maailmalta, vuodatan vuoksesi kyyneliä.
Miksi ikävöin sinua yhä?
Ensimmäistä kertaa minä kaipaan sinua nyt
Kun olet todella lähtenyt
Ulos ovesta kävellyt
Ja ensimmäistä kertaa minä rakastan sinua tänään
Kun et ole minun enää, ja elät omaa elämää
Minä ihailin ihastumista, minä rakastin rakastumista
Kun midas koskettaa
Kaikki on kultaa ja sen arvo romahtaa
Ihailen sitä kauempaa, ei se muuten ole unelmaa
Oh I miss you so much
I long for your love
It's scares me
'Cause my heart gets so weak
That I can't even breathe
How can you take things so easily
Baby why aren't you missing me
se pilas mun elämän, joka oli sen käsis koko ajan
uskals ottaa askeleen , lähemmäs mun sydämeen
tietä pitkin josta ei paluuta oo, loppu lyhyeen ja pääsin sanoo
kuinka paljon sua rakastan, enemmän ku mun elämää nii turhaa ja tyhjää
siirryit sivuun ja sanoit mulle : ' se on nyt loppu, näkemiin sulle'.
Miten koskaan kuvittelin et meist vois tulla jotakin?
Nyt olen varma ei voi.
Sä vihaat mua, mut mä rakastan sua!
Miks kaiken pitää aina olla niin vitun vaikeeta,
miksei voi vaan saada sitä jonka haluaa ja olla onnellinen?
Elämä on epäreilua, mut mä silti rakastan sua.
*Kun sut näin, mä tunsin sen.
Sun ruskeisiin silmiisi koukkuun jäin,
olisin voinut puhettasi kuunnella aina vaan.
Sun kanssas mä tuun vaikka maailmanääriin
Rakastan sua ja tahdon kanssas olla,
muut on sun rinnal aivan täys nolla*
Haluun sut, pelkästään sut,
kukaan muu ei kelpaa.
Mut jos sut saan,
muuta en mä tarvitsekkaan jos oot rinnallain sä vain <3
Tuot mun elämääni tarkoitusta.
Tiedän että sulla on oma elämä,
mutta voisinko olla osa sitä?