Sf-mitta edelleen "liian" pieni.(Esikoisesta oli 31+4 sama 26cm)
Poika oli vilkkaalla päällä ja potki dobbleria. Verikokeisiin taas
ennen seuraavaa kertaa, mikä onkin sit lääkärineuvola.
Eli tämmöstä taas tänään, "turha" käynti taas...
oltiin siis 4D-ultrassa. Kaikki ihan loistavasti ja tyttöhän sieltä olis tulossa arvio syntymäpaino on 3kg hirveen hyviä kuvia ei saatu ku ei ollut kasvojen kohtaan kunnon vesiallasta, mut se dvd hoitaa hommansa paremmin ku hyvin.
lisään tytöstä pari kuvaa ku kerkeän, ei mitää luksusluokan kuvia mut kyl niistä näkee naaman :D
Kaikki ok siis! Meinasin saada lähetteen TAYS:iin pienen sf-mitan takia,
mut onneks sanoin lääkärille että tuttu pieni mitta, vertaa ensin
esikoisen mittaan... Tommista oli 23cm rv 28+0, joten täti päätti ettei
mitään lähetettä tarvi.
Ultrassa oltiin sitte, Henkka oli mukana Siellä se pieni vilkutti äiskälle ja iskälle Kätilö sano myös et on kova jumppaamaan, vastas viikkoi 20+0, eli siis ei muuttunu laskettuaika. Oli ihana nähdä vauva, kaikki on ihan loistavasti Sukupuolta ei saatu tietää, mut mennään Helmikuussa sitten 4D ultraan :)
Tässä vähän noita mittoja ja muita mitä se kätilö kirjoitti neuvolakorttiin :D
"niin ja lisäyksenä edelliseen teille "rakkaat ystäväni, joilta olen saanut tukea raskauden aikana": turha tulla multa vikisemään apua kun teille on tulossa perheenlisäystä, turha odottaa edes sitä pientä kysymystä tulevan äidin voinnista, turha kuvitella että pyydän teitä mukaan yhtään mihinkään, raskaus kun on sairaus ja estää kaiken kivan! tai voin ilmoittaa "ajattelin pyytää mutta ette varmaan kuitenkaan pääse kun oot raskaana".
ääliöt, raskaus ei oo sairaus!!!!"
Siinä pöllöaivoille vähän mietittävää tosiaan. En aio minäkään huoltaa tai kiinnostua kenenkään raskaudesta tai lapsista kuka ei ole jaksanut minulta KERTAAKAAN kysyä "miten SÄ voit?" tai pyydä mukaan pitämään hauskaa. Älkääkä luulko, että miehet olette turvassa tältä - kyllä tää koskettaa ihan isäksikin tuloa, vaikka olettekin fyysisesti "vajavaisia" ettekä kanna naistenne puolesta lasta kymmentä kuukautta sisällänne!
Selitys "ei ne jotka ei oo raskaana oikeen tiedä mitä raskaana olevat saa tehdä" ole mikään selitys! Kyllä raskaana saa SYÖDÄ (pyytäkää vaikka ulos syömään tai tykönne), kyllä raskaana saa juoda peräti 3 kuppia kahvia päivässä (eli reippaasti vaan kahville kaupunkiin tai luokse), kyllä raskaanaoleva, varsinkin jos ei ole vielä MAHA PYSTYSSÄ - kuten minä koko syksyn - saa käydä jopa baarissa! Nykyään kun nekin on sisä savuttomia ja löytyy kaikkia nameja drinkkejä alkoholittomana. (eli sais mut joskus mukaankin pyytää baariin!)
Tuntuu että raskausaika eristää ihan muusta maailmasta, mikä on tosi tyhmää, koska esim minä olen enemmän seurankipee kuin koskaan, nauran vedet silmissä (hormoonit) ja olemme omassa asunnossa jossa SAA TULLA kyllä KÄYMÄÄN. Ihan perseestä, että ihmiset luulee "annan sen olla toukokuuhun asti rauhassa, sitten kun se ei oo enää raskaana voidaan tehä kaikkee niinku ennenkin" NOT! silloin meikäläsellä on pieni VAUVA, ihan ihmisvauva jota ei voi jättää kuin nukkumaan yksin! (eli toiseen huoneeseen) Miten hemmetissä te luulette että sitten tulen kylään tai te tänne? Olen tuhannen väsynyt ekat kuukaudet, kukaan ei tahdo jutella kuin vauvasta ("guggeliguu kun se on söpöh!!!!") mies on töissä, paitsi pari ekaa viikkoa joten kämppä ei oo vähäisimmissäkään määrin vieraskoree, ja varsinkin kun vauvaa opettaa nukkumaan omassa huoneessa se ei tule olemaan mitään herkkua joten kuka tahansa ei voi ihan milloin tahansa täällä lappaa - miettikäähän SITÄ!
Tahtoisin vielä laivalle kun voin lähteä, vauvan kanssa en voi, tai voin, mutten halua. Vauvan kanssa olen mielelläni kotona kaksin ja otan vieraita vastaan sitten viikonloppuisin tai ainakin kahden päivän varoajalla, muuten ei ole asiaa...
Enkä oleta että sitäkään kukaan ymmärtää - ennenkuin joku pieni ja rääkyvä roikkuu TEIDÄN tississä kiinnii 24/7!
"No jos se on noin kauheeta ni miks ees tahot lapsia?!" (Myös yleinen ihmetyksen aihe)
Jos et tiedä vastausta tuohon kysymykseen itse, se vain tarkoittaa, että et itse ole valmis äidiksi/isäksi, enkä minä sille mitään voi.