Piti editoida yks tonne väliin.
Kaikki on katsottu viime viikonlopun aikana. :D Huomaa kuka on vuoteenomana.
98/100: Phantom of the opera
- Upea musiikki mutta vaikutti siltä että koko leffassa oli kaksi pääkappaletta jota pyöriteltiin ja sitten se hieno Masquerade-kohtaus joka oli laimeempi ku olisin toivonut.
Niinja tämä kaunis Christine jonka ääni lumosi enkelitkin - sen laulu oli enemmän semmosta piipitystä, olisin kaivannut jotakuta joka laulaa kunnolla palleasta ja kuuluu kauas. Oon ehkä enemmän sen Minnie Driverin esittämän naisluonteen perään.
99/100: Evita
- Kovasti kohuttu elokuva, olihan siinä Madonna jota Argentiinalaiset inhosivat kovasti Eva Perónin roolissa. En kuitenkaan muista että oliko se erityisen hyvä vai erityisen huono elokuva. Voin sanoa että tarina itsessään oli kiinnostava kun ei siitä oikeasta henkilöstä mitään tiennyt, itse musiikki meni taas semmoiseksi itseään toistavaksi rallatukseksi ja kokonaisuus oli tosi lattea. Ihan jees ja uppoo varmasti paremmin musikaali-intoiselle mutta mulle kyl maistuu paremmin toisenlaiset elokuvat, vaikka aina pisteet nouseekin kun kyseessä on tosielämän tarina.
100/100: Harold & Kumar - Pako Guantanamosta
- Olen yllättynyt huomatessani että pidän Harold & Kumar -parivaljakosta. Kamalasti ällöpanopierukakka-huumoria ja jokaikinen vitsi on jollain tavalla johdatettavissa jointteihin mutta tämän elokuvan juoni siinä taustalla on niin hauska. Harold on aasialaista syntyperää ja Kumar taas intialainen. Molemmat ovat syntyneet Amerikassa ja elävät iloista opiskelijaelämää. Pojat päättävät lähteä Amsterdamiin ja lentokoneessa Kumar esittelee keksintönsä, savuttoman bongin. Kun pojat jäävät kiinni vessassa pössyttelystä, huuto "it's just a bong" kääntyy suoraan "it's just a bomb" ja terroristit heitetään suoraan Guantanamo Bayhin. Sanotaan näin että thank God for Doogie Howser.
:: Jee jee sata täynnä jee jee ::
101/200: Tropic Thunder http://www.imdb.com/title/tt0942385/
- En yleensä pidä DVD-extroista mutta tässä leffassa oli kyllä loistavat extrat. Kokonaisuus itse elokuvassa oli loppuun asti mietitty, olihan tämä sentään Ben Stillerin jo vuosia päässä muhinut projekti. Stiller sanoikin, että elokuvaa ohjatessa oli hieman hankaluuksia kun hän näytteli ja huusi poikki ihan elokuvan käsikirjoituksessa, jolloin muilla oli hankaluuksia ymmärtää milloin Stiller huutaa poikki leikisti ja milloin oikeasti. Coogan kuvaili sitä sanoilla "quite mind blowing". Stiller ja muu kasti kehitti ongelmaan ratkaisun. Kun Stiller huusi oikeassa ohjaajan roolissaan "poikki" hän käyttikin sanan sijaan termiä "Stop. Stop now, I'm not kidding. Seriously, stop now. Stop the cameras, really, I'm not kidding, listen to me, stop now. Put down the camera and stop filming."
103/200: Meet The Spartans http://www.imdb.com/title/tt1073498/
- Scary Movie:sta tutut Aaron Seltzer ja Jason Friedberg ovat ottaneet tehtäväkseen jatkaa kreisikomedioiden tekoa vaikka perhe Wayans on poistunut joukosta muihin projekteihin. Täytyy sanoa että nämä kaksi saavat paljon ideoita mutta hyvien elokuvien teko lähti Wayansin mukana, nykyään nämä ovat täynnä huonoja look-a-likeja, kakkavitsejä, hajanaista kerrontaa ja turhauttavaa muka-hauskuutta. Jos näit Scary Moviessa jonkin vitsin mistä et pitänyt ja mikä tuntui ehkä hieman häiritsevältä, idea tuli mitä luultavammin näiltä kahdelta. Halpaa halpaa huumoria. Harmi etteivät myy elokuvia yhtä halvalla.
106/200: Pleasantville http://www.imdb.com/title/tt0120789/
- Ihan hirvittävän kiva elokuva. Teemana on yleisesti muutoksen ja erilaisuuden hyväksyminen, mikä on aina ajankohtainen aihe. Kaksoset joutuvat sovinnaiseen ja onnelliseen Pleasantville -sarjaan, missä kaikki tapahtuu mustavalkoisesti, tietyllä tavalla ja missä mikään ei koskaan muutu. Kukaan ei kiroile, ei murise, koripalloilijat eivät koskaan heitä ohi eikä hormonit saa kenestäkään valtaa. Ei liene mikään ihme että seksiaktiivi sisar heittää vettä myllyyn ja saa aikaan muutoksen aallon joka nielaisee koko kaupungin. Yhtäkkiä osa kaupungista alkaa saada väriä ja väestö jakautuu mustavalkoisiin ja värillisiin. Elokuva saa todella hyviä pointteja läpi liittyen värierotteluun ja rasismiin, se onnistuu käsittelemään raskasta ja tulenarkaa aihetta perinpohjaisesti. Kaikesta huolimatta rasismia käsittelevä osuus on lyhyt verrattuna koko elokuvaan, mikä tekee kaikesta vielä nerokkaampaa. On todistettua ettei tarvitse paasata asioista loputtomiin kun kaiken voi sanoa vain parilla sanalla, kuten esimerkiksi Martin Luther King. "I have a dream."
107/200: The pursuit of happyness http://www.imdb.com/title/tt0454921/ http://en.wikipedia.org/wiki/Christopher_Gardner
- Olen tätä elokuvaa nähnyt siellä täällä, ajattelin että se käsittelee jotain sellaista että isä on kiireinen ja hukkaa prioriteetit eikä tule pesäpallopeliin ja sitten tajuaa että elämä kuluu ja aika pojan kanssa katoaa ja oi kun on ihanaa, olen pahoillani, rakastan sinua poika, joo iskä annan anteeksi yhyhyhyyy.. Tai vaihtoehtoisesti äiti kuoee ja iskä joutuu ensimmäistä kertaa olemaan iskä ja yhyhyyhyyy..
Itseasiassa isä-poika -suhde on tässä tarinassa se, mikä on kunnossa. Tarina kertoo miehestä nimeltä Chris Gardner joka taisteli rahattomuutta vastaan. Gardner jäi yksin viisivuotiaan poikansa kanssa samalla kun hän kävi läpi harjoittelua pörssimeklariksi ja onnistui salaamaan työkavereiltaan sen että oli koditon. Gardner kulki läpi erilaisia soppajonoja ja kodittomien suojia, nukkui työpaikallaan, autohalleissa ja lukitussa vessassa poikansa kanssa kunnes työtilanne vakiintui ja hänen oli mahdollista hankkia pysyvä asunto. Chris Gardner sai inspiraation pörssimeklarin työstä mieheltä jolla oli punainen ferrari ja nykyään, noin 30 vuotta myöhemmin hän on menestynyt alallaan miljonääriksi asti.
Koruton tarina jonka Will Smith kertoo hyvin. Elokuvaa on ilo seurata vaikka se ei olekaan mikään hyväfiilis-raina. Suosittelen kyllä jos tekee mieli katsoa jotain rauhallista ja ajatuksia herättävää, masentavuus on kuitenkin elokuvasta kaukana joten siitä ei tarvitse olla huolissaan.
Leffa tuntui sekoitukselta Tuomas Vimman Helsinki 12 -kirjaa ja jotain muuta (no name droppingia siinä ei ollut, mutta muuten). Tavallaan hauskoja ja kiohtovia kohtauksia mutta kokonaisuus on hieman rikkinäinen. Ihan katottava silti. Mutta joo kuvaus mainos copyn sekoamisesta 2000-luvun alkupuolen hullunmyllyssä.
Piristävää animaatioita vaihteeksi: sekoitetaan Animea, blaxploitaatiota ja Hip-Hop musaviota niin saadaan tämä leffa. Juonihan on tietty simppeliä perus huttua. Mut joo oli pirteä :D
88/100: 40 year old virgin
Steve Carell, mies joka ponkaisi pinnalle Bruce Allmightyn uutisankkurina, oli aivan käsittämättömän ärsyttävä hyyyvin pitkään. Tässä leffassa on kuitenkin se positiivinen puoli, että kun sen kuvittelee menevän niin, että Steve on se ällöpöljä niin se lieneekin sitten järkevin koko poppoosta. Oli parempi leffa kuin muistin.
89/100: Batman forever
Hihi nostalgiaa.
90/100: 28 days
Nostalgia vaati
91/100: 28 weeks
Kokonaiskuva vaati
92/100: The money pit
Tom Hanks ja klassiset 80-luvun leffat vaati. :)
93/100: Batman begins
Oli pakko kattoo taas kokonaiskuvan vuoksi foreverin vuoksi (en jaksanu kattoo Tim Burtoneita epäonnekseni).
94/100: Dogma
Kevin Smith, jos et tunne, tutustu!
95/100: The dark knight
Kokonaiskuvaa. Lisäksi käytin aikani elokuvan tutkiskeluun tarkemmin, Heath Ledgeristä tekee hyvän muun muassa se, etten sitä pysty näkemään Jokerin osan alta vaikka kuinka yritän.
96/100: High Fidelity
Hassua kun kaksi kuusakkia samassa leffassa.
97/100: Lady Killers
National Lampoon tarjoaa: 1,454 IMDb-käyttäjän mielestä 2.5/10 pisteen arvoinen leffa.
Kyllä tämä ihan viihdytti, varsinkin siinä vaiheessa kun ruvetaan kaatamaan mummoja. Ei tämä yli 5 saa, ei välttämättä edes yli 4 pistettä, mutta IMDb-tyypeillä on tapana olla vähän turhan kriittisiä. Pisteet toimivat hyvinä viitteinä mutta oma maku ja fiilis ratkaisee uskomattoman paljon. Ehkä mulla oli vaan vaatimaton maku juuri tätä katsoessa.
Niin ja ainiin, Disaster Movie oli Sittarissa myynnissä just alle 19e. Muah!
Halpatuotanto Sci-Fi pätkä ihmisissä elävien alieneiden metsästyksestä. Ei ole yritetty tehdä mitään isompaa kuin mihin on rahkeet minkä ansioista oli ihan hyvä. Efektit olivat kökköjä, mutta leffa ei junnannut paikallaan eikä yrittänyt selitellä liika.
Kouluun tulee uusi kuuma opettajaharjoittelijatar josta kaikki unelmoivat. Aika perus AmericanPie ihihhihh huumoria mutta ei hullumpi genressään. Vois olla parempi krapulapäivän leffa.
Menetteli, paljon hienoja ideoita ja kohtauksia... mutta mutta ei se ole Lock, Stock and Two Smoking Barrels. Jotenkin vähemmän rullaava leffa, jumittelee välillä. Toisaalla kyllä nautin kuintekin Brittigansteri menosta.