"Istun sängyn laidalla ja hiljaa rukoilen
vaik` en aina usko silti susta haaveilen
Jostain tuuli silloin kauniin ajatuksen tuo
mun ois aika lähtee ja tulla sun luo
Mä syytin joskus sua miksi lähdit yllättäin
miksi juuri silloin kun sut parhaimpana näin
kokemusten arkku pikku hiljaa täynnä on
mutta ilman sua se on mulle tarpeeton
Jos sä ootkin enkeli joka vaan hetkeksi palasi
etkö jää mun untani valvomaan
hei ootko sä enkeli etkö enää voi mua koskettaa
tyydytkö vaan kaukaa katsomaan
Mä oon jo väsynyt yksin täällä olemaan
mul on koko ajan kylmä oonko valmis kuolemaan
Jos me vielä joskus jossain kohdataan
oisko liikaa pyytää ettet lähtis uudestaan
Jos sä ootkin enkeli joka vaan hetkeksi palasi
etkö jää mun untani valvomaan
hei ootko sä enkeli etkö enää voi mua koskettaa
tyydytkö vaan kaukaa katsomaan
Kai pilven reunalla oottaa paikka luona sun
paikka josta koskettaa voit sydäntäni mun
hei voisitko sä peittää mut suojaan siipien
lämmölläsi tuudittaa mut uneen rakkauden
Jos sä ootkin enkeli joka vaan hetkeksi palasi
etkö jää mun untani valvomaan
hei ootko sä enkeli etkö enää voi mua koskettaa
tyydytkö vaan kaukaa katsomaan
Hei ootko sä enkeli joka vaan hetkeksi palasi
etkö jää mun untani valvomaan
hei ootko sä enkeli enkö enää voi sua koskettaa
tyydytkö vaan kaukaa katsomaan
etkö luokses mua saa"
Tahtoisin sen tunnustaa
kukaan ei oo yhtä tärkeä
tätä yötä kun kanssasi kuljen
uskalla en liikahtaa
enkä lumousta särkeä
kaiken muun tästä huoneesta suljen
Iho muistaa jokaisen kosketuksen
mieli noiden sanojen merkityksen
sydän viimein ymmärtää kaipauksen
ja niistä jokainen tahtoo lisää
Hento kuiskaus pimeässä
se pyytää viereeni vielä jää
hyvä on hiljaa olla tässä
mennyttä en luonas enää nää
syliisi unohdun
ihoosi painaudun
hetkiseen tarraudun
ja pienet toiveet toteutuu
Pimeys yön sakenee
tulet lähemmäksi minua
väkevämmin kuin ikinä elän
pelkoni pois pakenee
riittää kun vain katson sinua
silloin menneelle voin kääntää selän
Minä rakastan sua nyt
Minä rakastan sua aina
Olet ainut mitä minulla on
Ilman sinua ei aamuisin aurinko nouse
Ilman sinua ei ole elämää
Minä rakastan sua nyt
Olet ainut mitä minulla on
Mä sanon itelleni et en mä sust välitä
tai ei mul oo ikävä sua mut todellisuudes
mul on ikävä sua ja niit hetkii sun kans.
mut sä oot se joka saa jaksamaan mut päiväst toiseen.
Ehkä viel joskus saan sut takas <3
Niin on taas metsä hiljainen kun sä lähdit riehui tuuli puissa sen
Se rikkoi piharuukun ja sydämen jonka sä piirsit nauraen
Niin on taas taivas sininen kun sä lähdit peitti harmaat pilvet sen
Rankkasade polki pihan kukkaset mä en tiennyt piditkö sä niistä vai et
Mä en mä en mä en hei
Mä en enää itke
Vaikka silmäni kosteet on
Sade kastelee mun kasvot tää sateenvarjo on kelvoton
Mul on kaikki kohdallaan jotain pientä kaipaan vaan