tää tuska riipasee mua syvältä,
en enää tätä kestä,
oon huomen tääl ehkä,
tai sit mua ei nhä enää ikinä,
koitin tästä taakasta yksin selvitä,
mut mun sydän on niin musta ettei sitä voi pestä,
mä luovutan niin on parasta tehdä,
ei täs varmaa ole mtn järkeä,
mut mun on vaa pakko lähteä,
seurata vaa sitä kirkasta tähteä,
olit mulle aina rakas ja helvetin tärkeä.... ♥
en jaksa aina pettyä :'' ( ku moneen kurjasti kariutuneen suhteen jälkeen törmää henkilöön joka täyttää kaikki odotukset, on käytännössä semmonen ihminen joka työ esiin parhaimmat puolet, se joka sai nauramaan pienillekkin asioille ja on semmonen ihminen ketä oot ettiny, rakastanu paljon ja nyt sit enään vaan pelkkiä kavereita... aina saa pettyä ku koittaa tehdä kaiken oikein, en oikee jaksais enään, on ollu kiva olla taas laastarina. Koitin kerranki kaiken tehdä niin oikein kun vaan voin ja sit tiputetaan taas pohjalle. En jaksa yrittää nousta, enkä tyytyy hengailuun ihmisen kans kenen puolesta ois valmis tekemään mitä vaan ja olemaan loppu elämä, ei kai muukaa auta jos jaksaa enää yrittää mitään.