IRC-Galleria

On virran suu mis kaikki kirkastuu
Sä luet yhden riemuissa kirjan kuus
Nousee rihmastost alla puun
Tää satiiri sulle elävänä totee
Luonto teki meille kuullunymmärryskokeen
Musiikki koskematonta
Meit on monta

Istuu korvat auki vanhojen pyödässä
Pensseli kädes eikä henkselit pauku
Katsoo kuinka puut toisiinsa nojaa
Tihkusateena tippu marginaalin ojaa
Järvi ropisee kyynelistä pienen lapsen
Laske tahtei ku peilipinta värähtelee
Biitillä rinta hönkäilee höyrynen
Järkäleiden niskaa pilviksi könkäille
Mis sähkökaapeli löysii kielii
Näppäilee skittaa selällää mielii
Nurmikolla missä vuoret on seinii
Joe Hilli passaamas Woodylle leilii
Kun taivas tarttuu kynii pienii
Bissetölkki tyhjälle torille vierii
Tääl laulaa linnut mutisee maa
Musika vaa marssimaa nosti nyt miehii

refrain:
Nää sanat ei tehny tätä laulua
Me piirretään puhdasta taulua
Kuunnelles tätä sotiemme kauhua
Ku minä ja mun kaverit tultii maailmaa muuttaan
Nää sanat ei tehny tätä laulua
Me maalataan valkosta taulua
Kuunnelles tätä kaaoksen kauhua
Aikaa uutta

Tulipäiden rätinästä riistäjän ulinaa
Agricolan luista polttopullon suhinaa
Alla auringon joka sivellin vapaa
Kuolleiden kukkasten käsissä alaa
Bassotaajuus taajamassa vehrää
Setelit kuorossa ja moottorit kehrää
Ei näy punasta, ei näy sinistä
Tuli tulilieskoja tykistöjen rivistä
Näimme Kalashnikovin jääneen jäähän
Persianlahden laineet löi tän päähän
Päähän laulu täs vaiheessa tummeni
Puhalsi putkee juna vihelsi tunnelii
Sinne mis yksin ulvoo poliisin pillit
Tiilitehtaan savikuopal kirväärifillit
Kirkon ruosteisen metronomin kumea
Soitti sunnuntai unea, saunasta sauhua

refrain

Voimalan patarummul kukkivat sormet
Pumput puhkivat soi tehtaiden torvet
Rukoilijasirkka viulujaan vinguttaa
Sisää maiharit linkuttaa, rytisee puut
Tilikirja heitetty rätisee kaminaa
Vallatun talon lattialautojen narinaa
Makasiinit huokuu lakko lauset
Riitasoinnus ovien toistuvaa pauket
Masiinan mahassa rytke ja raivarit
Soittaa skaata kurivs sporien haitarit
Minne ikinä meet, mistä ikinä tuut
Pörisee kaikkialla viemärin digeridoot
Ukkonen yski luonnon helmas
Protestilaulu tinittää intiaani teltas
Paikka puhuu meille puolestamme
Moi Me tiedetään kuolevamme

refrain

Nää sanat ei tehny tätä laulua
Ei mee siin enää kauaa
Loppuun kaikki kynät vaan sauhuaa, sauhuaa
(2x)

E-ee-e-ei, ei, ei, ei enää huolii.
Ei, e-ee-e-ei, ei, eikä ottamassa puolii.

Muualla tekastaan vaan
seinää savun kellastama.
Ei löydy enää entiselle ystävälle pelastajaa.
Hampaat poikki, lauseet loikki,
murtunu sydän palasi Pasilasta, soitti.
Vaan vapisee leukoja, paraisen keuhkoja,
mä Vantaan vankilasta pummin pari euroa.
Työttömän päivärahaa syyttäjän seulomaa,
itkee puhelimeen, kuka soittaa neuvolaan?
Hiljasii hetkii, mun suussa muussii,
sielun tappajille Auervaara pluussii.
Vuotaa kielesi, surun suupielesi,
vaimon sukulaiset hengen pieksi hieveriin.
Lauantaikiehtoja, Häkämiehen rientoja,
rekistereis tietoja, lähestymiskieltoja.
Kulttuurit kieroja, tytöstä ei hieroja,
polutkaa ei toi mun tieteellä mieroja.

refrain:
Mies tahtoo rintoi ja persettä,
yhtä onnellista ongelmaperhettä.
Nyt on myöhä, nyt vaan kaduttaa,
ei saa lyödä ei saa satuttaa.
(2x)

Verta kuonosta, puhetaidost huonosta.
Sano mitä sanot, mitä sanot tulee luonnostaan.
Molemmat ivallisii, toiset vaan viallisii.
Paha saa palkan, hyvii kynttiläillallisii.
Nyt patjal valvoo, valokuvaa palvoo,
jos kaiken takan' nainen, ni ei edessäni paljoo.
Mua sattuu selkää ku elämä ois takana,
rutista vaan lakanaa, me oikeusalis tavataan.
Nenäliinoja, mä kuorin sipuleita,
vedet silmis vikoil voimil puheripuleita.
Lattian tappouhkaus ranteista raudoissa,
luonnon jauhoissa, prinsessan pauloissa.
Ei ollu ikin' kaikki vanhemmat himassa,
et myönnä vieläkää vimmassa vihassa.
Poika pisti sosiaalipornosta lauluksi,
tiedän et neidit täällä tällää maalitauluksi

refrain

Ärränpeetä, säästä veetä,
kuuntele vaimo hakkais ODP:tä.
Miehillä kuoro, naisille vuoro,
miinulla kantti pistä tasan poikki juoro.
Hän puoskarin maailmas taisteli elämänsä,
istu ja ihmetteli sängyssä selällänsä.
Aurinkoblehoista mä huomaan Helsingissä,
tän kylän neidit on kulkemassa hyväs stellingissä.
Mies kohtelee ku pesukonet' kodissaa,
käy opistaa, kukaa ei toista omista.
Kielletty hedelmä rikkomassa sydämii,
rakensin sillan nyt näät sä sun pysäkin.
Ain kompastun rappusis askelii hautaan,
seisomassa lähel, joudun kättelee kaukaa.
Neiti ei hutsu, tehtävään kutsu,
ei saa nähdä noin paljoo väkivaltaa muksu.
Kultasee jaksoo, nimettömää katsoo.
Conquistadori esittää vähän turhan machoo.
Ei onnee liitossa, siviilisiivossa,
kaikki oli hyvin, mut kaikki muuttu viikossa.

refrain

Ei saa satuttaa
e-ei, e-ei
Ei saa satuttaa
e-ei, e-ei
Ei saa
Ei ei ei!
Jätä se äijä