IRC-Galleria

Laita tärkeysjärjestykseen:
1. lapset
2. nuoret
3. vanhukset
4. työntekijät
5. yrittäjät
6. luonto
7. armeija
8. poliisi
9. pakolaiset
10. työttömien työllistäminen

Politiikka on harvoin sitä, miltä poliitikot ja media haluavat sen näyttävän. Salaisuudet, valheet ja petolliset mielikuvat ovat arkipäivää politiikassa, ja vaikka päätökset tehdäänkin muodollisesti lakeja ja virallisia menetelmiä noudattaen, ne muotoutuvat usein ihmisiltä salassa epävirallisissa neuvotteluissa ja keskusteluissa. Politiikka perustuu puolitotuuksille ja illuusioille - savulle ja peileille - ja koska poliitikot hyötyvät tästä, heillä ei ole mitään motiivia ryhtyä muuttamaan sitä.

Joka vuosi noin 120 maailman vaikutusvaltaisimmista ihmisistä kokoontuu niin kutsuttuun Bilderberg-kokoukseen lukittujen ovien taakse täyteen mediapimentoon aseistettujen vartijoiden taakse puhumaan maailman poliittisesta tulevaisuudesta. Bilderberg-kokousten jäsenillä ei ole lupa kertoa, keitä oli paikalla, tai mitä kokouksessa käsiteltävistä asioista puhuttiin. Kokouksen yksityiskohdista edellytetään jäsenistöltä täyttä vaiteliaisuutta. Ensimmäisen kerran Bilderberg-ryhmä kokoontui 29.-31. päivä toukokuuta vuonna 1954 alankomaalaisessa Hotel de Bilderbergissä, josta ryhmä sai nimensä, ja sittemmin se on kokoontunut säännöllisesti ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa.

Bilderberg-kokousten jäsenet ovat politiikan merkkihenkilöitä, finanssieliittiä, kuninkaallisia sekä vaikutusvaltaisimpien medioiden kermaa. Lyhyesti sanottuna siis aika pirun tärkeäitä jätkiä. Suomesta Bilderberg-ryhmän kokouksiin ovat osallistuneet muun muassa valtiovarainministeri Jyrki Katainen, pääministeri Matti Vanhanen, SDP:n entinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma, presidentti Martti Ahtisaari sekä Nokian entinen toimitusjohtaja Jorma Ollila. Muutamia kansainvälisesti merkittäviä Bilderbergin osallistuja ovat olleet EU:n presidentti Herman Van Rompuy, Yhdysvaltain presidentti Barack Obama, pankkiirikeisari David Rockefeller, Britannian entinen pääministeri Tony Blair sekä Hollannin kuningatar Beatrix.

Kevyesti pöljintä Bilderberg-kokouksissa on se, miten vähän media kiinnittää niihin huomiota. Selitystä tälle on haettu siitä, että kokouksissa on mukana paljon vaikutusvaltaista media-alan väkeä. Jos 120 eri maiden Big Brother -kilpailijaa tapaisivat epävirallisesti viikonlopun ajan suljettujen ovien takana jossain päin maailmaa ja mukaan pääsisi Suomesta Aso Alonso, asiasta uutisoitaisiin iltapäivälehtien lööpeissä ja Helsingin Sanomien nettisivuilla vähintään viikon ajan. Samoin kävisi, jos jossain päin maailmaa järjestettäisiin vastaava tapahtuma näyttelijöille, ja Suomesta mukaan pääsisi Jasper Pääkkönen. Kuitenkin kun 120 maailman vaikutusvaltaisimmista ihmisistä tapaa suljettujen ovien ja aseistettujen vartijoiden takana, ja mukana on Suomen ministeritason vaikuttajia sekä Nokian pääjohtoa, ei asiasta mainita sanallakaan Suomen suurimmassa sanomalehdessä. Tämä on paradoksaalista. Vaikka itse tapahtumassa ei puhuttaisi kuin säästä ja Pokémoneista, on tapahtuma jo puhtaasti siihen osallistuvien ihmisten aseman ja määrän vuoksi äärimmäisen merkittävä sekä poliittisesti että taloudellisesti.

Viralliselta statukseltaan Bilderberg-ryhmän kokouksissa on kyse epävirallisista tapaamisista, joihin ihmiset tulevat yksityishenkilöinä. Epävirallinen ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei kokouksilla olisi vahvaa todellista merkitystä. Päinvastoin; useilla erilaisilla epävirallisilla kokouksilla voi olla erittäin painava poliittinen merkitys. Suomessa hallitus kokoontuu usein ennen valtioneuvoston yleisistuntoja käsittelemään yleisistunnossa päätettäviä lakiehdotuksia epävirallisesti niin sanotuissa iltakouluissa. Iltakouluilla ei ole virallisesti valtaa tehdä päätöksiä, mutta konsensus, jonka pohjalta päätökset myöhemmin muodollisesti tehdään, muodostuu usein niissä. Bilderberg-ryhmässä on kyse hiukan samanlaisesta asiasta, sillä epävirallisuudestaan huolimatta sillä on huomattavaa vaikutusta maailmanpolitiikan ja globaalin talouselämän muotoutumiseen.

Vuonna 2003 BBC:n toimittajat pääsivät käsiksi Bilderbergin asiakirjoihin. Toimittajat noteerasivat, että Bilderberg oli käsitellyt muun muassa yhteisen rahan luomista Euroopalle. Asiakirjat, joihin toimittajat tutustuivat, olivat todennäköisesti samoja vuoden 1955 Bilderberg-kokouksen asiakirjoja, jotka vuotivat myöhemmin WikiLeaksin kautta Internetiin. Vuotaneiden asiakirjojen yhteenvedossa puhutaan "painavasta tarpeesta tuoda Saksan kansa yhdessä muiden eurooppalaisten kansojen kanssa yhteisen talousalueen alle". Asiakirjat myös hahmottelevat suunnitelmaa "saada aikaiseksi mahdollisimman lyhyessä ajassa mahdollisimman suuri integraatio, lähtien Euroopan yhteisistä markkinoista". Myöhemmin entinen EU-komissaari ja Bilderberg-ryhmän ohjauskomitean pitkäaikainen puheenjohtaja Etienne Davignon vahvisti EUObserverille antamassaan haastattelussa Bilderberg-ryhmän vaikuttaneen euron kehitykseen.

Bilderberg-ryhmän vaiteiliaisuuden ja salailuhalun vuoksi on käytännössä mahdotonta sanoa varmasti, miten suuri ryhmän epävirallinen vaikutusvalta on. Se on kuitenkin riittävää, että tasavallan presidentti Tarja Halonen pitää vaiteiliaisuutta välttämättömänä Suomen presidentti-instituution toimien hoitamiseksi. Teemu Välimäki pyysi vuonna 2007 presidentin kansaliasta Bilderberg-ryhmää koskevia asiakirjoja. Nykyinen tasavallan presidentti Tarja Halonen vastasi asiakirjapyyntöön toteamalla “Presidentti Martti Ahtisaaren pyynnöstä päätän, että pyytämänne asiakirjat ovat presidentintoimen hoitamisen kannalta välttämättömän luottamuksellisuuden suojaamiseksi salassa pidettäviä. Tämän johdosta asiakirjapyyntöönne ei suostuta.”

Näin sivuhuomiona todettakoon, että jos meikästä tulee joskus presidentti vaikka koko Suomen käytyä äänestämässä kännissä, julistan heti ensimmäisenä toimenani nuo asiakirjat epäsalaiseksi ja julkaisen ne tässä samassa blogissa. Jos ei muuten, niin jo ihan läpän vuoksi. Jos jostain meikän kaverista tulee joskus presidentti, aion lobata sitä vapauttamaan asiakirjat tarjoamalla sille bissen Rokkibaarissa ja laulamalla sille Ramonesin Pet Semataryn. Tarjous on muuten auki myös Tarja Haloselle, että kannattaisi ehkä harkita. Mutta mennäänpä taas asiaan, että ei lähde juttu ihan kokonaan räpylästä.

Epävirallisen poliittisen vaikutusvaltansa lisäksi Bilderberg-ryhmä ei ole myöskään juridisesti täysin ongelmaton. Monissa maissa on lakeja, jotka kieltävät valtion hallituksen edustajia tapaamasta vieraiden valtojen hallituksien jäseniä ilman virallista lupaa, eli epävirallisesti. Yksi tällainen on Yhdysvaltain Logan Act, jonka mukaan liittovaltion asukas ei saa tavata tai käydä neuvotteluja vieraiden valtojen hallituksien tai virkamiesten kanssa ilman Yhdysvaltojen virallista lupaa. Bilderberg-kokouksessa on kyse nimenomaan tästä, eli valtioiden hallituksien jäsenten ja virkamiesten epävirallisesta, ilman minkäänlaista demokraattista tai parlamentaarista valvontaa tapahtuvasta tapaamisesta. Logan Act on kuitenkin melko ympäripyöreää lakitekstiä, eikä sitä ole sovellettu kuin kerran koko liittovaltion historiassa, joten se, mitä laki juridisesti käsittää, on kiinni tulkinnasta ja Yhdysvaltain lainkäyttäjien halukkuudesta soveltaa Logan Actia.

Suomen perustuslain 63 §:n 2 momentin mukaan "Ministerin on viivytyksettä nimitetyksi tultuaan annettava eduskuntaa varten selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta merkittävästä varallisuudestaan sekä sellaisista ministerin virkatoimiin kuulumattomista tehtävistään ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä." Vaikka pykälä käsittelee pääasiallisesti taloudellisia sidonnaisuuksia, on lakitekstin muotoilu yleinen ja se koskee kaikkia sidonnaisuuksia, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa ministerin toimintaa valtioneuvoston jäsenenä. Yleisen kirjoitusasunsa vuoksi pykälä voi tulla kyseeseen myös käsiteltäessä ministerin sidonnaisuuksia esimerkiksi Bilderberg-ryhmään, joka on jo pelkästään osanottajiensa statuksen ja jopa tasavallan presidenttiin ulottuvan painoarvonsa vuoksi erittäin merkittävä vaikutusvaltaisten ihmisten yhteenliittymä. Tämänkin pykälän soveltuvuudesta tapaukseen on kuitenkin mahdoton sanoa tarkasti mitään, ellei esimerkiksi joku elämää hienompi tyyppi, kuten Jyrki Kasvi tai Markku Uusipaavalniemi, päätä ottaa asiakseen kiinnittää tähän seikkaan huomiota eduskunnassa.

Demokratian kannalta on välttämätöntä, että kansalaiset voivat tietää, mitä heidän demokraattisesti valitut päättäjänsä tekevät ja puhuvat. Ainoastaan näin demokraattinen kontrolli voi tapahtua. Bilderberg-ryhmän tapauksessa kansa tietää enemmän siitä, mitä Matti Vanhasen yksityiset tekstiviestit sisältävät kuin siitä, mitä Matti Vanhanen puuhaa 120 muun maailman vaikutusvaltaisimman ihmisen kanssa ryhmässä, jonka epävirallinen vaikutus ulottuu Euroopan keskuspankin rahajärjestelmästä Suomen tasavallan presidentin tasolle. Bilderberg-ryhmä edustaa kaikkea sitä, mikä on ongelma nykyisessä poliittisessa kulttuurissa. Siinä on kyse päätöksien salaisista alustuksista, hallitsijoiden näkymättömistä neuvotteluista ja epävirallisesta vallasta yli virallisten instituutioiden. Median vähättelevä suhtautuminen 120 maailman vaikutusvaltaisimman ihmisen kokoukseen ja vastaavasti retosteleva suhtautuminen Big Brotheriin ja tekstiviesteihin taas kertoo siitä, miten media on unohtanut demokratian kannalta välttämättömän asemansa vallan vahtikoirana ja ryhtynyt pseudoinformaatiota tuputtavaksi viihdyttäjäksi. Bilderberg-ryhmä on vastoin demokratiaa ja sen toiminta on meidän päättäjiemme sanktioimaa.

Lopuksi vielä Teemu Välimäen toimittama Jyrki Kataisen haastattelu Turussa 7.12.2009 koskien Bilderberg-ryhmää:

"Laki käytännöstä estäisi lopulta kaiken muuntogeenisten kasvien viljelyn maassamme."

Näin kiteyttää perinnöllisyystieteen emeritusprofessori Petter Portin 22.11. Helsingin Sanomien mielipide-palstalla hallituksen 13.11. eduskunnalle antaman lakiesityksen tulevan vaikutuksen.

Lakiesitys lyhykäisyydessään määräisi (ja todennäköisesti tulee määräämään, kun Vihreätkin istuvat hallituksessa) geeniteknologialla parannellun perunan viljelyksien ja tavanomaisella tuotantotavalla viljellyn perunan välille 18 metrin suojarajan, luonnonmukaisella menetelmällä viljellylle suojaraja olisi 30 metriä. Suojarajan tarkoitus olisi estää risteytyminen. Portin kirjoittaa Ruotsissa ja Hollannissa vastaavan suojarajan olevan 3 metriä ja Tanskassa 2 metriä. Kotimaistenkin tutkimusten mukaan 2-3 metrin suojaraja on riittävä.

18-30 suojarajan asettaminen vaikuttaa siten ettei yksikään viljelijä ota geenimuunneltua perunaa pelloilleen jos joutuu jättämään kymmenien metrien levyisiä kaistaleita viljelemättä. Saatavilla olisi esimerkiksi perunaruton kestävä geenimuunneltu perunalajike.

Vaikuttaa siltä että edistyksellistä viittaa harteilleen asetteleva Kokoomus on taipunut Keskustan kantaan, jotta saa jatkossa taas toteuttaa sille itselleen olennaista politiikkaa keskustan myötämielisyydellä. Myöskin koska keskimäärin teknologiamyönteinen Vihreät istuvat hallituksessa, oppositio tuskin tulee vastustamaan lakialoitetta ja asian toteutuminen Suomessa tulee siirtymään hamaan tulevaisuuteen.

Palaan kysymykseen pian, mutta ensin katsotaan mihin suomalaisten verovarat menevät. Kolme samansuuruista pakettia muodostavat yhdessä leijonanosan kohteista joihin verovarat ohjataan:

1/3 sosiaalimenot
1/3 puolustusmenot
1/3 aluepolitiikka

Noniin, mikä helvetin aluepolitiikka ja miksi siihen uppoaa valtaisa määrä veronmaksajien rahaa joka vuosi? Aluepolitiikka on Suomen Keskusta-puolueen elinehto sillä se 1) tukee väen pitämistä maalla ja 2) tukee avokätisesti Suomesta jo rakenteellisesti tulevaisuudessa pääosin katoamaan tulevaa elinkeinoa, maataloutta.
Päätelmä: Maalla-asuvat ja erityisesti maanviljelijät ovat Keskustapuolueen varmimpia äänestäjiä, joita ilman tätä menneisyyden puoluetta ei nähtäisi Suomen politiikan mahtitekijänä.

Katsotaampa lähempää kuinka Suomi tekohengittää maaseutuaan ja Keskusta itseään. Esimerkiksi Kainuusta saatiin 2006 valtiolle verotuloja per asukas 5200 euroa, kun samaan aikaan valtion menot Kainuussa olivat 8200 euroa per asukas. Vastaavasti pääkaupunkiseudulta valtio sai verotuloja 9500 euroa per asukas kun valtion menot pääkaupunkiseutulaisia kohtaan olivat 7400 euroa per asukas.
Päätelmä: Valtio tukee Kainuun jokaista asukasta 3200 eurolla vuodessa, jonka maksavat suurten kaupunkien veronmaksajat.

Helsingin teknisen korkeakoulun professori Esko Niemi on laskenut vuonna 2008 (jonka laskelmiin edellä esitetyt luvut perustuvat), että jos aluepolitiikka lakkautettaisiin kunnallisveroa voitaisiin laskea kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Maatalouden avokätinen tukeminen yhtäältä ja Itämeren tilan kauhistelu (tutkijoiden mukaan Itämeremme on maailman saastunein meri) toisaalta on hölmöjen hommaa. Maatalous on katoava elinkeino Suomessa, Itämeren tilan huononeminen taas näkyy vuosikymmeniä eteenpäin. Suomessa juuri maatalous muodostaa puolet siitä saastemäärästä jonka Suomi päästää Itämereen joka vuosi.

Sitten taas lukuja. Suomessa kaupungistumisaste on 61%, kun se taas Suomen kehitystasolle sopivassa verrokkiryhmässä Ruotsi, Tanska ja Saksa on 83-89%. Ruotsi uudisti aluepolitiikkansa jo vuonna 1990. Japanissa maan kolme keskusaluetta tuottaa 40% kaikesta maan tuotannosta. Suomen Keskustaan vertautuvia voimakkaita maaseutupuolueita ei ole Länsi-Euroopassa, lähimmät vastineet löytyvät entisistä Itäblokin maista, mutta näissä ei kommunismin kauden seurauksena riitä samanlaisia rahamääriä syydettäväksi maaseudulle mitä Suomessa tehdään.

Tässä lainaus hänen blogistaan ja täytyy nyt heti painottaa että itse olen ydinvoimaa vastaan 100%:

http://www.city.fi/yhteisot/blogi/anttikaikkonen/106284/

En siis äänestänyt väärää miestä, oikealle meni ääneni.:)

Joo o olin yyteris,poris ja tampereel. Kaikkee siistii sorry en jaksa stoorii.
Eliggä yyteris: Otettii aurinkoo biitsil ja uitii meres..ööö..pelattii minigolffii ja kauheet rallit polkuautoil.
Sit Poris: Keskustas pyörittii, päästii porukoist eroo :D
Tampereel: särkänniemi ja sit keskustas pyörittii.

Outi Myllymäki
torstai 23.10.2008 (Ilkka)

Arja Haapaojan eduskuntavaalitiimissä mukana olleet Kari Pastuhov ja Niko Linsa yrittävät nyt läpimenoa kaupunginvaltuustoon.

Keskustan ehdokaslistalta Vaasasta löytyy mielenkiintoisia persoonia. Eduskuntavaaliehdokkaana ollut päiväkodinjohtaja, ensimmäinen varavaltuutettu Arja Haapaoja mielii kaupunginvaltuuston varsinaiseksi jäseneksi.

Hänen taustajoukoistaan ponnistaa kaksi vahvaa miestä, Pohjanmaan hätäkeskuksen johtaja Kari Pastuhov ja tyttärensä kaappausjupakassa julkisuuteen noussut Niko Linsa. Kumpikin yrittää valtuustoon ensimmäistä kertaa.

- Kuntavaalit ovat peruspalveluidemme kannalta tärkeimmät vaalit. Lähdin ehdokkaaksi, koska haluan vaikuttaa kunnan tuottamiin palveluihin ja siihen millainen paikka Vaasa on asua ja elää, Pastuhov kertoo.

- Tapahtumaketju, joka lähti liikkeelle tyttäreni kaappauksesta sai minut huomaamaan, millaisia epäkohtia kaupunkimme palveluissa on. Kansalaisten oikeusturvassa on selviä puutteita. Lähdin ehdokkaaksi, sillä valtuustossa voin paremmin vaikuttaa kaupunkilaisten asioihin ja tehdä työtä toteamieni epäkohtien korjaamiseksi, Linsa selvittää.

Pastuhov valitsi keskustan sen arvomaailman takia. Linsan keskustalaisuus kumpuaa siitä, että hän sai puolueelta apua taistellessaan tyttärensä palauttamiseksi.

- Kun tyttäreni kaapattiin, keskustasta otettiin minuun yhteyttä. Sain heiltä paljon arvokasta apua ja tukea tyttäreni palauttamiseksi takaisin Suomeen. Muut puolueet pysyivät hiljaa, hän muistelee.

Arjen turvallisuutta ja tasavertaisuutta

Pastuhovin kampanjan pääteemana on arjen turvallisuus, joka istuukin mainiosti hätäkeskuksen pomolle. Lasersuunnittelija Linsa aikoo myös valtuustossa ponnistella lasten oikeuksien ja tasavertaisen vanhemmuuden puolesta.

Linsa kuvailee olevansa hyvillä mielin, kävi vaaleissa miten päin tahansa.

- Olen tähän mennessä saanut paljon positiivista palautetta ja tukea vaaliteemoilleni, joten lopputuloksesta huolimatta ehdokkuudestani jää ehdottomasti hyvä mieli. Ajamani asiat ovat tulleet hyvin esiin. Vaalityö on edennyt hyvin, mutta näin ensikertalaisena on vaikea arvioida vaalien tulosta.

Pastuhov suhtautuu optimistisesti tulevaan.

- Mitä lähemmäksi vaalipäivä tulee, sitä varmemmalta keskustan valtuustopaikkojen lisääntyminen Vaasassa tuntuu. Samalla tunne siitä, että meitä valittavia itseni mukaan lukien on useita.

Keskustalla on tällä hetkellä Vaasan valtuustossa kaksi paikkaa. Esa Antila ei ole asettunut ehdolle. Leena Hallasmaa hakee jatkokautta.

Lähde: http://www.ilkka.fi/arc_article.jsp?article=376775

Oikeusturvaterveisin
Niko Linsa (348)
http://www.syrjityt.fi