Olin sunnuntaina aivan fiiliksissä! Leijonat voittivat viimein, viimein Suomi sai toisen jääkiekon MM-kultansa! Hypin ja pompin ja nauroin aivan täysillä tästä mahtavasta voitosta.
Mutta niin. Sitten MM-kullalle kävi kuten joulukinkulle; aluksi se maistuu hyvälle ja on jotain niin täyteläistä, pian siihen alkaa kyllästymään ja katuu että tuli edes hommaneeksi sitä. Ei vittu, miksi aina kaikki kiva täytyy pilata hehkuttamalla sitä liikaa?
Enkä tarkoita nyt hyvin monia jääkiekosta olevia uutisia enkä massiivista MM-kultajuhlaa Helsingissä, vaan yksinkertaisesti ylitse menevää ihQ-hehkutusta. Ehkä kuulostan joltain wanhalta tädiltä mutta oikeesti, jos Iltalehden otsikot ovat tasoa "tuunasimme ruotsalaisten pelipaitaan kolmen kruunun tilalle tutit - katso" tai Iltasanomien kyselyt tyyliä "lohduttaisitko ruotsalaisia sisu-pastilleilla vai tutilla", niin tulee jo olo "voi pyhä vittu, eikö voisi antaa olla?" Tietty iltalehdistön taso on tunnettu jo aiemmin, mutta huolestuttavaa onkin, ettei muukaan valtakunnan lehdistö ole sen fiksummin osannut merkittävästä voitosta kirjoittaa.
Osaisin arvostaa ihmisiä paljon enemmän, jos voittoon olisi voitu suhtautua ilon ja riemun lisäks rauhallisesti, ilman että täytyy lähteä Ruotsin puolelle tappelemaan, juopottelemaan ja polttelemaan toisten maan lippuja. Entäs jos ruotsalaiset olisivat voittaneet ja tulleet tänne polttelemaan Suomen lippuja ja rähinöimään? Olisiko se ollut reilua? Tosin aluksikaan en usko että he olisivat olleet yhtä lapsellisia. Sen lisäksi myös muukalais- ja ruotsalaisviha tuntuu aivan parin päivän sisään nousseen valtavasti. Tuoreimmissa uutisissa kerrotaan joidenkin valopäiden keksineen lähteä kiipeilemään pitkin presidentinlinnaa kiitos voiton.
(ja oli vain pakko purkautua ja räjähtää tästä kun turhauttaa miksi kaikki hieno asia pitää pilata median ja joidenkin urpojen toimesta - toisaalta, suurin osa leijona-faneista on varmasti osannut juhlistaa voittoa ilman kauheata sekoilua)
a) koulussa jaettiin karkkia (marianne-suklaata ♥___♥)
b) saksantunnilla käännetään saksaks sellasia lauseita kuin "Suomi voittaa vain joka 16. vuosi" ja "Suomi on yksi maailman parhaita jääkiekkomaita"
c) ruokatunnilla ihmiset alkaa taputtaa kesken kaiken
d) psykantunnilla katsotaan nämä videot (meidän muka piti analysoida niitä)
e) kukaan ei puhunut koko päivänä muusta kuin jääkiekosta
f) melkein kaikki olivat pukeutuneet suomenlippuihin tai sinivalkoiseen
"vähä ruma toi pokaali! Kuka tommosen haluu, en mä ainakaa."
"mitä mait siel oli pelaamas?(mutsi rupee luettelee) SIL ON KALJAA! HUONO ESIMERKKI JUNNUILLE!!"
Mua ei oikeastaan vois vähempää kiinnostaa mikään jääkiekkoon liittyvä, mutta tuntuu että saan turpaani isänmaallisuudettomuudesta jos en lähde tälle linjalle...
6 - 1 voitettiin ruotsi, ei oo totta :DDDD oli nautinnollista nähä ruotsalaisten ja niiden fanien pettyneet ilmeet ♥ EI JUMALAUTA ekan ruotsin maalin jälkee tuli sellanen olo et apua, nyt me hävitää, mut sit suomi tasotti ja ku se kipus 2-1 ja 3-1 ni alko tulla varmempi olo, 4-1 jälkee ei sit ollu mistää mitää epäilystä. 5-1 ja 6-1 ei ois uskonu ees maholliseks enää.
näin vuodatan minä joka siis en koskaan seuraa jääkiekkoa :')