IRC-Galleria

Sinä vain, sinä vain, sinä vain
saat mut tuntemaan että mä kelpaan.

Toiset päivät ovat parempia kuin toiset
kyllä sen ymmärrät
kovin paljon on myös itsestäs kiinni miten
tämänkin kuvan värität

Mene edeltä kyllä se jää kantaa
ole rauhassa, tiedät mä sua seuraan
kyllä se jää kantaa, sulje jo silmäsi

Tunne kuinka tuuli
sun kasvoillesi maalaa värin uuden
ei ole hätä ääni jonka kuulet
on aamun kuiskaus, hiljaa se sut herättää

Kovin helppoa on vajota hetkiin
joissa tunne on valhetta
sielusi kadotat vain öisiin retkiin
syntyy syviä haavoja

Sano sana ja tiedät mä tuun vastaan
ole rauhassa vielä mä sua seuraan
kyllä se jää kantaa
(nyt) kuule mun lauluni

Tunne kuinka tuuli
sun kasvoillesi maalaa värin uuden
ei ole hätä ääni jonka kuulet
on aamun kuiskaus, hiljaa se sut herättää

Mene edeltä kyllä se jää kantaa

mulla ei oo ketään muuta, jolta voisin pyytää
apua kun yö vaanii, iskee veistä, antaa selkään
toivot etten menisi kun siivet kantaa
vaan jäisin vielä luoksesi sun kotiluolaan
aamulla vaan uskoa koetellaan

nyt sä tahdot tietää, tietää kestääkö tää
tietää, että viereesi jään

toista yötä vuokseni valvot, harsotat mun haavat
olen hädin tuskin tajuissani, yksin huolta kannat
pohdit itseksesi ja oot epävarma
ei laukku pysy pakattuna sattumalta
kuinka tän käy, lennänkö luotasi pois

nyt sä tahdot tietää, tietää kestääkö tää
tietää, että viereesi jään

pakatut laukut oven vieressä, kuinka tän käy?
ootko vain vieras mun elämässä, kuinka meidän käy?

mulla ei oo ketään muuta, jolta voisin pyytää
apua kun yö vaanii, iskee veistä, antaa selkään

on niin suruissaan
särkee paikat, alkaa vapisemaan
murtumaan
ei voi pelastaa
hetket milloin mieltä musertuvaa
ois saanut rauhoittumaan
meni jo
ota minut mukaan sun kanssasi
junan alle mahtuu kaksinkin
kädet ratista irti

Vaikka mä oon vetänyt pään täyteen humalaa,
Silti sinä haluat tulla mun luo.
Oon hokenut vaan, tää lapsi sekoaa.
Vaikka mä oon vetänyt pään täyteen humalaa,
Silti sinä haluat tulla mun luo.

Korkokengissään
Yli sillan kulkee
Kotia kohti vaeltaa
Ja häpeä pieksee rintaa
Häpeä pieksee rintaa

Jää vaatteet eteiseen
Korvarengas puuttuu
Kaulassa merkki "syyllinen"
Käsivartta koristaa
Arvet toisten öiden
Pakoa täältä kaivertaa

Kun häpeä pieksee rintaa
Ei henkeä saa
Häpeä pieksee rintaa
Ei henkeä saa
Ja se yksin täytyy kantaa
Liinoihin kääriä, parantaa
Se yksin täytyy kantaa
Liinoihin kääriä, parantaa

Kolme päivää
Aikaa on päättää
Yhä tuntee sen pojan sisällään
Putoaa polvilleen
Kun vahvoin viilloin
Syvemmälle kuin ennen pakenee

Kun häpeä pieksee rintaa
Ei henkeä saa
Häpeä pieksee rintaa
Ei henkeä saa
Ja se yksin täytyy kantaa
Liinoihin kääriä, parantaa
Se yksin täytyy kantaa
Liinoihin kääriä, parantaa

Eikä luovu mistään
Vaikkei henkeä saa
Eikä luovu mistään
Vaikkei henkeä saa
Arvet yksin täytyy kantaa
Liinoihin kääriä, parantaa

Huutaa itkee
Paiskoo kengät seinään
Mytty raivoisaa voimaa
Kaataa hyllyt
Riuhtoo verhot maahan
Ikkunasta yötä vasten heijastuu

hyvin näyttelet sen ettet tahtois enempää.

"sinä vain,
sinä vain,
sinä vain,
saat mut tuntemaan, että mä kelpaan"

♥

Jotain on, jotain on tässä niin helvetin väärin
Kun sumenee, taas pakenee päästäni järkeni ääni
Revit minut pois, täältä viet
Näiden kattojen ylle
Sanot: maailmani reunat on rakennettu

silmäripseni nää valuvat taas nesteenä paidalleni
ja mä en enää osaa ees kotiin
tässä kirotaan vaan, että mitä saatanaa on tullut tehtyä
kun en enää osaa ees kotiin

mikään tunnu ei miltään, onko hävitty peli tää?
miten sä mua kestätkään

vaikka mä oon vetänyt pään täyteen humalaa
silti sinä haluat tulla mun luo
oon hokenut vaan tää lapsi sekoaa
vaikka mä oon vetänyt pään täyteen humalaa
silti sinä haluat tulla mun luo
sä haluut tulla mun

syliini
lähteä vaan matkaani
vaikkei enää palattais kotiin
ootko niin varma, paikat vierekkäiset taivaasta
korvais nekin hetket, jos ei enää palattais kotiin

mikään tunnu ei miltään, onko hävitty peli tää?
miten sä mua kestätkään

vaikka mä oon vetänyt pään täyteen humalaa
silti sinä haluat tulla mun luo
oon hokenut vaan tää lapsi sekoaa
vaikka mä oon vetänyt pään täyteen humalaa
silti sinä haluat tulla mun luo
oon hokenut vaan tää lapsi sekoaa

miksi sinä haluut tulla mun syliini?
miksi sinä haluut tulla mun matkaani?