Ehkä vittumaisinta ikinä: facebookin etusivu täynnä jääkiekkoa, kun a) toivoo et ruotsi voittaa ja b) ei vittuakaan kiinnosta. Ja sen ihmelapsigranlundin voitte tunkea jääkiekon mukana perseeseenne, jätkä on ehkä nuori ja se ilmaveivi ois lentäny kiinaan asti mutta pliis päänne kiinni siitä että se on kuuma. Se ei ole. Kaukana siitä.
Eric Saade on kuuma. Vitun perseestä, kun itse on salaisesti pienesti kuunnellut miestä sieltä ekasta levystä asti, melkein vuoden jo, niin heti euroviisujen jälkeen jokaisen blogi ja kaikki mahdollinen on täynnä kuinka "Eric Saade on kuumisssszzzzhhhh !11! <45t385y7" menkää pois.
Ja täytyy sanoa, että olen pettynyt. Kaikista niistä kappaleista ehkä kaksi jokseenkin erottui mun mielestä edukseen (muut oli niin pliisuja että unohtu saman tien kun oli ne kuullut), ja sitä samaa naapurimaiden nuoleskelua se oli kuin aina ennenkin.
Sekin biisi mikä voitti... Noh, olihan se nyt parempi kuin jotkut, mutta siihen ei paljon toisaalta vaadittukaan. Oikea ei todellakaan voittanut vaikka yleinen taso heikko olikin.
Viime vuoden viisuissakaan juuri kehuttavaa ollut ja senkertainen voittaja vasta hanurista olikin jos multa kysytään, mutta kyllä viime vuodesta siltikin parempi maku jäi. Jotkin esitykset ainakin syöpyi elävästi mieleen sentään.
Näin se mieli muuttuu! Kuten sanoin niin kaikkein tärkein on viisulavalla tapahtuva lopullinen esiintyminen, jolloin näkee kokonaisuuden toimivuuden, jota ennalta saatavasta materiaalista ei voi päätellä. Ennakkosuosikeista muutama tippui pois ja toisia nousi niiden tilalle. Yheksäntoista erilaista esitystä, joista kymmenelle on luvassa paikka finaaliin. Lue lisää: www.acoustic.fi