Juteltiin mummon kans Täpyn terran eessä lattialla ja Täpy katteli meitä puunrungon kolosta. Kohta pikkunen työnsi päänsä ulos ja lähti tulemaan meitä kohti. Ensin näytti siltä, että se menisi luolaansa, mutta se tulikin pötköttään terran ovien eteen, lähemmäs meitä. Aivan kuin se olisi huomionkipeä. ;)
Papukaija merkki Täpylle kun ei panikoinut kun nostettiin se laatikkoon siivouksen ajaksi. o-b Ensin se naksutteli ja koitti kiivetä pois kun kaavin hiekkoja pois sen terrasta, mutta kun otin sen käteen ja äiti jatko miun hommia se oli ihan rauhallinen ja kun vähän ajan kuluttua laskin sen sinne takasin kun äiti tartti apua se vaan kierteli hetken ja meni nurkkaan pötköttään.
Vaihdettiin hiekka ja laitettiin laminaattilaattoja pohjaan koska pohjan lasi oli vaarallisesti säröillä. Se on kyllä aina ollut, mutta nyt se oli syventynyt ja suurentunut, lasinsirujakin oli, onneksi kuitenkin terran ulkopuolella. Nyt Täplä ei missään vaiheessa pääse pohjan lasille.
Täpy oli ihmeen huomionkipeänä. Se kierteli sohvaa kun otin kuvia siitä, välillä se meni tyynyjen alle piiloon. Kun istuin sen viereen kattelemaan ottamiani kuvia se kiipesi olkapäälleni ja alkoi kiertelemään kaulaa ympäri. Välillä se jäi kyykkimään niskaan ja pienet kynnet kutitti ja kun se lähti liikkeelle sain kylmiä väreitä. Muutaman kerran se siirtyi sohvan päälle, mutta pian tuli jo takaisin olkapäälle ja jatkoi kiertelyä. Pari kertaa se pysähtyi kaulalle ja katsoi suurin silmin ylös minuun. Pään päälläkin se päätti käydä.
Mutta oli myös rentouttavaa kun se kulki paljaalla niskalla, semmonen pieni paino siellä. <3