Miten nyt yhden fucking piece of fanfictionin kirjoittamisesta voi tulla elämän pääsisältö keskellä kauneita kesää?
Se nyt vaan alkoi sitä kun katselin faijan 52 tuuman HD-telkkarista Liekehtivän pikarin blu-raylta. Mietin että niin Barty kyyry sr ja jr on aika kivoja hahmoja, kompleksisia, onkohan niistä kirjoitettu paljonkin ficcejä?
Vastaus oli että ei.
Pääni alkoi kehittelemään sellaista ihan pientä tarinanpoikasta sitä minkä takia Barty jr hairahti pahuuden poluille, kun Rowling ei itse ihanuudessaan kauheasti selittänyt asiaa sen enempää. No, seuraa monien tuntien surffailu Wikipediassa ja HP-Lexiconissa katselemassa Mustien sukupuuta ja muuta sontaa, lueskelen LP:tä ja alan kirjoittaa. Kokeiluja-haasteeseenkin kivasti osallistun, kun siihen sopii hienosti.
One-shot, nopea ja simppeli toteuttaa. Kirjoitan kuin hullu. Tulen päättäneeksi, että sitä samalla voisi kirjoittaa vähän pitemmältäkin, valottaa vaikka kaikenlaisia taustojakin tässä samalla, kun aihe ei ole loppunkulutettu. Mutta siis ihan muutamaosainen, max 4.
25 sivua nyt on. Fontilla 10. Eikä loppua vielä näy.
Tätä ficciä varten olen kehittänyt jopa oc-hahmon jonka nimi on Tuppence (nimi pöllitty Agatha Christien dekkarista).
Tuppence.
Tuppence.
Tuppence.
Olen järjestänyt elämänikin tänä kirjoitusaikana niin, etten ole tehnyt yksinkertaisesti mitään muuta kuin kirjoittanut ja hionut tekstiä tuntikausia per päivä. Juu, ei ole mulla elämää. Överiä. Kirjottaisin nyt edes jotain omaa novellia, niin sen vois ihan julkasta jossai lehdessä, mutta ei^^
No, ei voi sanoa ettenkö olisi mitään tehnyt lomallani.