Avaan ikkunan
hengitän sisään maisemaa
niin täydellistä, että pelottaa
Pelkään, että aika ajaa meidät erilleen
Mitä sitten teen
mitä sitten teen?
Eikä ajatella sitä kuka on kenenkin
että meillä kaikilla on kotikin
Toisilla on joku, joka siellä odottaa
Nyt ei kukaan muista
eikä tahdokaan!
Rakastan sua, noita sanoja olen jaksanut hokea
tunteja, näkemättä sinua
sä et usko kuinka mulla on ikävä
eikä tämä tunne taida vielä hävitä
pitkään aikaan, tuskin ikinä koskaan
kaikki kyyneleet ovat jo eksyneet tuskaan
eikä tämäkään biisi tuo mulle lohtua
mikään ei oo mitään ilman sinua, kulta
Muistatko ku mä pyysin että nukkuisit kanssani
edes puoli tuntii, olisit vierelläni
sitten kun herättiin, huomasin et olit lähelläni
löysin sen, kadotetun elämäni
kuinka kaunis oletkaan, sanoin silloin sulle
saat merkityksen tuon lauseen joka tavulle
eikä kaikki kaunis saa, tai voi aina kadota
kai sä tiedät et mä rakastan sinua
kertosäe
Rakastan sua
kai sä tiedät kultaseni, että unelmilla aina täytyy olla kasvot
Rakastan sua
eikä ikävä seurassasi enää jaksa taistella oikeuksistaan
Rakastan sua, rakastan sua
enkä mahda sille mitään enkä sinutta olla halua
pelottaa vaan, että unohdus satuttaa, mutta muistot ne murhaa
Rakastan sua, mä taas mietin että mikä meni vikaan
sitten tajuan että minä kukas muukaan
aiheutin sulle taas paljon surua
ilman tarkoitusta, ilman mitään aikomusta
niin kutsutusta, elämäst ei oo mitään jäljellä
sä veit sen kokonaan täysin tietämättä
mä haluun sut vierelleni viettää ikuisuuden
ja ikuisuuden jälkeen vielä toisen samanlaisen
Muistatsä ku me silloin tavattiin
me naurettiin, uusi ajanlasku keksittiin
mä haluan palata siihen hetkeen takaisin
et voisin tehdä kaiken tyhmyyden toisin
tottakai tekisin toisin jos vaan voisin
tän suhteen eteen silloin kyllä urakoisin
mietin että ajattelet sä koskaan minuu
tän biisin joka sana on rakkaudesta sinuun
Sun kuolemalles ei mitää syytä nähty
Olit omas sängys, sydän vaa pysähty
Niin se kai menee, äänet vaa vaimenee
Vesitipoist otsas multaseen aameneen
Kaikil salee sama toive ku viel näkis kerran
Koko sydämellä kaivaten
Niin hiljaa katsoi, oli väsynyt hän.
Oli kulkenut loppuun elämän.
Enkeli rakkaan vierellä kulki,
tarttui käteen ja silmät sulki.
Syliinsä kietoi siivillään, hellästi
kuiskasi, nyt lähdetään.
Kerran sammuivat silmät kauniit ja kiltit niin,
pysähtyi sydän kultaisin.
Kaipaus on suuri ja sanaton,
suruni valtava, voimaton.
Olet tärkeä nyt ja aina,
sinua koskaan en unohda.
<3 muistoissa rakkaimpani, paras ystävä
1996-28.8.2008
miks kaikkien pitää lähtee just sillo ku niitä enite tarvitsee.<333
Sanottasko nyt näin olit tärkein mun elämässä ainakin toisiks <333 aina mun sydämmessä=) sun kanssas koettiin paljon . olit vitun vittumainen välillä mutta aina päästiin sopuun<33