Joooooo.. pikkusenko alkaa tää villiintyny elämäntapa kasaantua palloksi ku on maannu muutaman päivän kippeenä... Hemppa Pemppa Tahtoopi Ees Kouuuuuluuuuun.. 8)
erityisesti
-mun Änninääni 8(
-Tonin nauruuu
-sitä miten Fia sanoo "uullatuuuus!" (
-Heidin ja Lauran hymyi
-Monan sieraimii
-Helin korvaan röyhtäilemist
Unessani aistin sinun läsnäolosi,
Kuulen äänesi ja hengityksesi,
Tunnen kosketuksesi ja se saa minut lamaantumaan,
Tiedät että rakastan sinua,
Tiedät että en voi elää ilman sinua,
Tämä pitkä välimatka on kuin kuilu,
Joka erottaa meidät toisistamme,
Olen odottanut kauan,
Että kohtaisimme jälleen,
Olen niin kaivannut ihanaa ääntäsi,
kosketustasi, kaikkea sinussa,
Kunpa olisit tässä lähelläni,
Kuulisit kuinka sydämeni huutaa,
Kuulisit kuinka se haluaa lähelleen ihmisen,
joka oikeasti välittää,
En voi olla ajattelematta sinua,
vaikka haluaisinkin ajatella jotain iloista,
se sattuu aivan liikaa,
Haluan tulla luoksesi,
Haluan olla jälleen vapaa,
Tuntea hymyn kasvoillani ja kaiken,
kaiken sen mistä voin nyt vain kuvitella,
Mutta se on mahdotonta,
sillä sinä olet aivan liian kaukana ♥
Mä haluun konffaan </3 Tuli yhtäkkinen halu sinnekki : / No en kesänä sitte,mut tuntuu hullulta et sillon on jo 2010 vuasi O____o Joo mun järkevät ajatukset yöllä X____X
Voi itku ku mul on niin hirvee ikävä!!! Mun rakas ihana kissa on poissa.. Ekat muistot on kai siitä kuinka meikäläinen pyöritteli peppuaan ja keppanan mielestä se mun vaippa näytti niin kivalta, että se laittoi etutassut kiinni siihen ja kulki mun perässä. Tunnetusti puin keppanaa myös nuorempana kaiken näköisiin vaatteisiin :) Raittaisiinkin se sai useasti tutustua, kunhan vaan kissankeksejä riitti niin keppana oli tyytyväinen. Se harvemmin nappas edes kiinni, kun sitä pienenä härnäs, se aina naukas varoitukseks. En voi vaan käsittää et se on poissa.. Se tuli meille kun olin 1v, siks tää varmaan tuntuu entistä pahemmalta. Nyt sen on kuitenkin parempi olla. Se on kuitenkin aina mulle se ykkönen ! <3 Voi ku sais viel kerran halii sitä.. Tomi oli sen kanssa viimeset minuutit kun piikki laitettiin. Mä en harmi vaan siihen ite pystynyt.. Se kyllä vielä Torstainakin jaksoi hypätä tomin syliin. Niistä kun tuntui tulevan niin hyvät kaverit, vaikka keppana osoittikin mieltään tomille sillon joskus vuonna -05 kun Tomi oli ekaa kertaa yökylässä. Keppana meinas että nyt meillä on jokin ylimääräinen mies talossa ja vaikka olikin kuuluisa isosta koostaan se sai itsensä mahtumaan Tomin takin hihaan ja tekikin sitten mojovat tehtävänsä sinne :) Se oli niin hyvä kissa. Tää on näiden eläinten kanssa sitten se harmillisin puoli.. Luopuminen. Nyt se saa kuitenkin rahassa levätä <3