EN PÄÄSTÄ IRTI KOSKAAN!
Poika, mä rakastan sua, oothan mulle olemassa, oothan sä täällä aina?
Mä oikeesti kelaan asioita, toivon parasta, tahdon olla sun tukena.
Nyt sen tosiaan ymmärrän, ei oikeeta ois elämä, jos ei sais pitää sua kädestä, ethän lähde oikeesti mun luota, rakas veli, paras ystävä! <3
Hetket kanssas yhdessä, ne aina kulkee mielessä. Hetket yksin ajatellen, meidän aikoja muistellen, ne sulle minä omistan ! <3
En kasvojas mä unohda, vaik en niitä mä kosketa.
Kai pidät silti kiinni musta, en koskaan mä suostu irrottaan susta !<3
Se mistä kaikki lähti muutti tytön maailmaa
ku epäonni saamattomuus seuras ku hai laivaa
ja muutos ihmisenä havaittavis lähipiirissä
loppuun palaminen raasto, kävi melkein piikissä
päällepäin ei näkynyt, vaan muuten sitä kerrottiin
kaikki hyvin kulisseissa kunnes lyötiin verhot kii
joo se mietti, ja mietti pois pääsyy
et onko vaihtoehtoi ja mikä tähän pääsyy
miks on ajauduttu just tähän pisteeseen
missä nuori miettii että mitä tehdä itselleen
kirje jääny pöydälle ja aika jäähyväisten
ja sä voit miettii milloin viimeeks onnellisen näit sen
Aika on lääkäri joka hakkaa potilasta
opettaja joka tappaa oppilaansa
mä en pelkää kuolemaa, mut pelkään väkisinkin
sen aiheuttajii, syitä ja vaikutusta lähipiiriin
pelko on tunne mitä ei masentunut tunne
ja surun tunne ei näy mitenkään sulle
ongelmista puhuminen usein mahdotonta
on helpompaa sulkeutuu alle katon oman
mut jossain vaihees jalat ei ees enää kanna pihaan
koska ikuisesti et voi uida vastavirtaan...
Silti nään sen toivon keskel raunioiden
Ja yhä toivon etten oo ainoo
Joka aistii sen toivon vaikeina hetkinä
Toivon että näät sen toivon vaikkei sitä oo paljoo..