Me elettiin kuin unelmaa, en haluis mitään siitä unohtaa. Ei mee päivääkään ei edes tuntia etten ajattelis sua, toivottavasti säkin edes joskus ikävöisit mua. Anna mulle anteeks se mitä tein väärin, lähtisin sun kanssas vaikka maailman ääriin. Olit mun kaikkeni ja olisin jättänyt sun varaan vaikka kalleimman aarteeni. Oot mulle tärkeä ja tulet aina olemaan toivottavasti joskus edes pystyt muhun koskemaan. Antaisit mun vielä kerran edes yrittää, lupaan etten tulis sulle mitään paskaa heittää.
saa mut taas nauramaan
sun typerille
tarinoille
vitseille niin kuiville
että ne tomuna haihtuvat ilmaan
jos niitä kohti naurahdan.
tee minut onnelliseksi
hei, hei, silti unohda se...
se mitä ajattelit
tiedänhän toki
mitä mietit,
sinä kaksimielinen.
ei yksimielisiä koskaan olla oltu
sinä ja minä,
hyvä jos kaksikin mieltä on riittänyt
kun valvottu on kolmeen
kolmantena pyöränä pullo
joka pyörii vaan
Muistojeni katkerat sivut
Tangoissa liehuvat suomen liput
Sekä lehdistö että myyntikäyrät
Kertovat samaa tarinaa
Tarinaa pojasta
Ujosta mutta nokkelasta
Sekä pojan vanhemmista
Nyrkeistä ja alkoholista
muutoista ja riidoista
ylimielisyydestä joka on syntynyt ajatuksista
Töitä tehnyt olen enemmän kuin sinä
Sinä olet nuori, sinä et ole minä
Sinä minua huonompi olet
Näin minä ajattelen, syynä on erillaisuutesi
Pojan vastaväitteet huonoudestaan
Ei korvissa soi, ne huuhdotaan vessaan
Vaikka poika neuvoa antaa, kunnioittaa vanhempiaan
Ja riidat pysäyttää koittaa
Tuloksena on suuttumus
Poika haluaa perusteluja, miksi näin hänestä ajatellaan
Tämä ylimielinen poika puhui sinulle! Väittääkö hän että olet väärässä
Totta kai se on niin! Eihänhän hän muuten sinulle puhuisi, eihän hän koskaan puhu
Sinun epäluulosi tekee minut hulluksi, miksi epäilet sanojani
Sanoissani en piilottele mitään, sanat kertovat mielenkiinnosta
Minä en kieroile sinulle niinkuin luulet, jos sinua vihaisin miksi sinua auttaisin
vaikka väitätkin etten auta.
Alkoholista kaikki alkoi, ja alkoholiin kaikki päättyy
Erot että kuolemat, myös sinun tuleva kuolemasi
Olet oikeassa, minä olen ylimielinen, mutta kun niin ajattelen en sinulle puhu
Jos ajattelen olevani sinua parempi, sinä huomaat sen koska silloin huudan
Suuttumukseni on turhaa
Se perhe-elämämme murhaa
Vaan tällä tiellä olemme olleet jo kauan
Siitä lähtien kun rakkaasi jätti sinut
Hyvästä syystä jätti, ja otti minut
Itse tulin takaisin, itse voin syyttää siitä itseäni
Vaan toden totisesti sinne mistä tulin
en halua koskaan mennä takaisin
Elämäni tuli ja sen liekki
Ei tule sammummaan, sen tiesin
Rauhassa meditointi, paikallaan oleminen
Ei kuulu minulle, ja niin käy kulkeminen
Yksi ainut suunta
Eteenpäin, eteenpäin
Tähän jos jään niin hukun
Ja jälkeen jää vain luut
Ja näin käy marssiaskeleet ihmisen
Hiljaisen ja miettiväisen
Käskevä johtajahahmo
Jonka elämää johtaa taistelutahto
Mitään ei koskaan hävitä lopullisesti
Elämä jatkuu, teot jatkuvat niinkuin myös mietteet
Häviöiden kautta käy tie voittoon
Lopulliseen pelastukseen ja toivoon
Kaikki me kuolemme, jälkeemme jää vain luut
Ja niin käy perässä ihmiset muut
Mutta jälkeen jää myös muisto ja kunnia
Elämä jatkuu ikuisesti muiden sydämissä
Ja muistokirjoituksista historiaan
Eläminen jatkuu haudan takaa
Vaikka ihminen sieluineen siinä makaa
Koskaan et kuole, koskaan et unohdu
Koskaan ei rakkaus kuole, koskaan ei kenenkään lapsen
Sydämessämme soi äänesi, kuvasi vilkkuvat päässämme
Vaan silti käy marssiaskeleet, ja elämä jatkuu
Niin kauan kuin itse hautaan menen
Unohda sinua koskaan en
Jonain kauniina päivänä lapseni minua muistavat
Jonain kauniina päivänä olen kuollut ja elämä jatkuu
Jonain kauniina päivänä tajuan rakkautesi syvyyden
Jonain kauniina päivänä huomaan miten meitä kaipasit
Jonain kauniina päivänä rakastan ja minua rakastetaan
Tuona päivänä suru peittää maan,
Vaan lapseni jatkavat marssiaskeleitaan
Häviö tämäkin vain tiellä voittoon
Ikuiseen kunniaan ja loistoon
joskus tuntuu
että kaikki unelmat pitäisi haudata,
kaivaa niille syvä hauta, laskea ne sinne varoen,
ja peittää ne paksulla multakerroksella.
pitäisi surra niitä vähän aikaa,
rakentaa muistomerkki
"tässä lepäävät erään pienen tytön unelmat"
ja kenties viedä sinne kynttilä,
sitten yrittää unohtaa,
että niitä koskaan olikaan.
tänään vaan tuntuu siltä,
että se pieni tyttö särkee vaan sydämensä,
kerran toisensa jälkeen
yrittäessään tavoitella unelmiaan.
helpompaa olisi vain kerralla unohtaa,
surra hetken ja unohtaa.