IRC-Galleria

koko päivän höhöö

ja minä olen ollut hyvin onnellinen

enää 25 yötä niin koulu alkaa

sitten alkaa vihdoin arki

inhoan tätä
ettei ole mitään
ketään
missään

eilen katsoin kaksi tuntia knocked upin extroja
sitten laitoin sipille ja itelleni ruokaa
sitten katsoin vielä tunnin niitä extroja
sitten katsoin 8 päivää ensi-iltaan
sitten olikin jo huippumallien vuoro
sitten katsoin greyn anatomian
sitten kauhukeittiön
sitten ex listin
sitten datasin
sitten suljin koneen
virkkasin pipoa syksyksi
kuuntelin antti tuiskun joululauluja
pimeässä

pelkkä tuikku valaisemassa
meerin antamassa tuikkukipossa

sataa
minä pidän sateesta

syksyllä aion mennä kirjoituskurssille
ja myös valokuvausjuttuun jos vaan löydän semmoisen jostain
vimmasta ehkä
en tiedä

syksyllä aion myös saada uusia ystäviä
en tiedä keistä
mutta aion kuitenkin

i'm singin' in the rain
(cullumin versio voi luoja rakastan sen ääntä)

tykkäispä joku maailmasta

tänään pakkasin tavaroitani ja kuuntelin jamie cullumia

sillä hetkellä kun päätin katsella ulos ikkunastani ja alkoi sataa

ja aivan sekunti ennen sadetta huoneen oli täyttänyt jamien ääni

"i'm singin' in the rain"

olin ihan vouu

onnellisuus

nyt tiedän mitä onnellisuus on

onnellisuus
onnellisuus
onnellisuus

ihan pieni asia
ihan pieni asia
ihan pieni asia

i'm singin' in the rain
singin' in the rain
in the rain
the rain
rain

sade
sade
sade

höst
höst
höst

sade

i'm singin' in the rain

tulis jo syksy, tulis jo talvi ja lumi...

tänä vuonna ei olla edes juhannuksessa kun haluan jo syksyn hah.

Tapasin illoin sinua silloin
Alla vaahterapuun.
Tutustuttiin, ihastuttiin
Alla vaahterapuun.

Tapasin illoin sinua silloin
Alla vaahterapuun.
Tutustuttiin, ihastuttiin
Alla vaahterapuun.

Tapasin illoin sinua silloin
Alla vaahterapuun.
Tutustuttiin, ihastuttiin
Alla vaahterapuun.

Tapasin illoin sinua silloin
Alla vaahterapuun.
Tutustuttiin, ihastuttiin
Alla vaahterapuun.

Tapasin illoin sinua silloin
Alla vaahterapuun.
Tutustuttiin, ihastuttiin
Alla vaahterapuun.

http://open.spotify.com/track/5rG2ZUArIjdVTe6enpZlw7
tai
http://www.youtube.com/watch?v=RXZdCat34OI

kaksitoista ihanan pitkää minuuttia aikaa kirjoittaa kuinka ihanaa oli äsken kävellä kovin kovassa tuulessa hauskoilla kengillä kirjastoon.

11 minuuttia enää jäljellä koneaikaani. aion käyttää sen hyvin. kaiken ajan vain onnellisuuteni jakamiseen ystävilleni.

10 minuuttia - eilen illalla kun avasin huoneeni ikkunan, tuuli kovaa. kovin kovin kovaa. tuntui syksyltä kun oli niin pimeääkin. viimeisen meille johtavan katuvalon valo ei ylettynyt ikkunani alle (9 minuuttia) vaan olin yksin pimeyden ja sateen kanssa. sade tuoksui kauniille.

8 minuuttia vielä. eilen tuntui siis syksyltä. sitten aloin kaipaamaan syyskuukausia. koulua, ystäviä, sadetta, ilmestyviä nuottikirjoja ja viimeisiä hetkiä skootterilla ajoon. silloin saa pukeutua kivoihin vaatteisiin ja maailmassa on paljon enemmän asioita (7 minuuttia) rakastettaviksi.

kuka vielä ihmettelee miksi kaipaan syksyä? kesä on ehkä hienoa aikaa ja toiset pitävät vapauttaan ihmeellisenä. mutta (6 minuuttia) minä tunnen itseni enemmän minuksi kun tietää että aamulla täytyy taas lähteä kouluun, kylmän ja pimeän maailman läpi tietenkin.

5 minuuttia

4 minuuttia

3 minuuttia

2 minuuttia

nyt olen vain hiljaa ja katson ulos kun puut heiluvat kauniisti. joku haluaa tähän, tuolla se muka piileskelee hyllyn takana. olen ihan varma että kun mun piponi tupsu siirtyy turvallisesti alakertaan, sen kaksitoista minuuttinen on alkanut kauan aikaa sitten (kokemusta löytyy ahah)

1 minuutti

en enää tiedä mitä sanoa.

ehkä että rakastan maailmaa.

syksy tule jo.

tuli

Oon vaan yksinkertasesti niin pr0.

8

---

D

Juu, tulin jo kotii. JA UNOHIN KÄNNYKÄN LIONEALLE ANGST. :'DDD
Haen sen huomenna ku enää ei jaksa, eli älkää ihmetelkö jos en vastaa. 8D


Btw, rakastan syksyä. <3 Syksyisiä, pimeitä iltoja ainaki. Oli äskenki ihana kävellä kotii pelkkien katulamppujen (ja täydenkuun) valossa tuolla ja kuunnella musaa. ♥________♥ Awwwwwie.

Mutta ei mitään suunnitelmia. :(

TAHDON JOTAIN REPÄISEVÄÄ!

Kultaa, Rubiineja, Keltaista pronssia..
Hopeinen pilvinen taivas

ja tuulen tanssivat lehdet ovat aarteeni
trombin keskelle joudun lehtien huminaan
kunnes ne väistyvät tieltäni jatkaen pitkin hiekkapolkua
puut taipuvat tuulen tahtoon kumartaen, lehtien kieppuessa
leijaillen lammen yläpuolelle ja koskettaen pintaa jääden kellumaan siihen

puoli polkua lehtien peitossa, astuen lehtien päälle ne väistyvät altani
muodostaen syksyn viitan ilmaan, Syksyn neito hymyilee ja tyyntyy
puun alla on neidon sänky, juosten ja hypäten lehtien kahinaan, katson taivaalle
oksissa jäljellä olevat lehdet kiuskaavat kehtolauluaan, lohtua murtuneelle,
jonka sydän tahtoo levätä
ajatellen vanhaa jonka syksy ei ole saanu vietyä kokonaan
rippeitä rakkaudesta, rippeitä unelmista, rippeitä toivosta joka sammuu kynttilän lailla

sokea ja sinisilmäinen

Tuijotan tuijotan ja tuijotan..

Siellä se menee.. Sydämeni
sulkien silmäni lopullisesti, lähtien lehtien mukaan tuuleen
ruumiini jääden tuhlaamaa aikaansa
kunnes sekin muuttuen lehdiksi lähtee taas Syksyn neidon kanssa kulkemaan

Viestini:
"rakastan sinua aina, vaikka en ole aina paikalla"
"rakastan sinua mutta olen liian aikainen sinulle"
"voisinkin rakastaa sinua, mutta vein sinut toiselta, joka tekee minut murheelliseksi ja likaiseks"

"te kaikki kolme.. olette omalla tavalla tärkeitä miulle, minun ruumiini ei vaan riitä teille kaikille"

"sydämessäni on liian paljon arpia"
"olen puhkeamaton ruusu"
"tunnen pahan itsessäni"