IRC-Galleria

Tänään pistin asunnon hakuun. Se on kyl solu mut ei se mitää :) Pääseepähän pois eräiden komenteluiden ja määräilyiden alta. Ehkä sit miekii saisin elää ihan omaa elämää :) Varmaan kuun
vaihteessa pääsen pois sieltä. Johan sitä helvettiä tulikin kärsittyä. Mie tunnen itteni taas vapaaks ja onnelliseks XD. Vieraat on tervetulleita. Mua kyllä samalla masentaa. Ihmiset ei taida tajuta miten niitten sanat voikaan satuttaa. Ehkä mie oon entinen koulukiusattu, mut mielummin
sellanen kuin aivoton koulukiusaaja. Miulla ei tuu oleen mitään kaduttavaa, mut tervejärkisellä koulukiusaaja katuu myöhemmin tekojaan. Sen lisäks täs maailmas on paljon muutakin pahaa tapahtunu. Nyt miulla on kumminkin kaikki paremmin kuin hyvin, kiitos siitä kuuluu miun rakkaille kavereille, joita ei koskaan voi olla liikaa. Tosin kyllä mäkin katon millasii ihmisii kavereiks tahdon. En ainakaan mitää koulukiusaajia tai muuten vittumaisia valehtelijoita. Elämästä saa hankalan jos sitä kaipaa. Mie muistan vielä ajan, jolloin harkitsin itsemurhaa ihan todenteolla. Mutta nytse aika on taaksejäännyttä. Kylhän tuo ajatus tulee vieläkin mieleen todella harvoin. Syitä on monia, mitkä sen on saanu miun mieleeni nousemaan. Mutta parempaa huomista on hyvä odottaa... Miks ihmiset ei osaa antaa toisten ihmisten elää rauhassa ihan niinkuin haluaa. Vaan kun vastaan tulee ni alkaa kauhee huutamine ja haukkumine. Mie oon aina ollut tosi kiltti ihminen, enkä oo ikinä halunu tehdä kellekään pahaa ja mie joudun sitten kokemaan kaikki pahat asiat? Eletään vain omaa elämää.