IRC-Galleria

Pentagrammi eli viisisakara eli viisitähti eli viisikanta on vanha ja usein käytetty vertauskuva. Sen alkuperä juontuu yli 6 000 vuoden taakse Palestiinaan, vuoteen 4000 eaa., jonka ajan löydetyissä astioissa ja ruukuissa sitä on todennäköisesti käytetty suojelevana taikatunnuksena. Eniten viisitähteä muinoin käyttivät sumerilaiset 2700 eaa. pyhissä menoissa ja tilanteissa.

Varma tieto viisitähden tarkoituksesta on, että se esiintyi Jerusalemin kaupungin virallisena sinettinä 300-150 eaa., ja sitä kutsuttiin juutalaisessa mystiikassa "Salomon sinetiksi" tai "Salomon kilveksi".

Viisitähti ilmestyi pythagoralaiseen mystiikkaan 500-luvulla eaa. Viisisakara on yhteydessä kultaiseen leikkaukseen sekä matemaattiseen suhteeseen, jota esiintyy runsaasti elävässä luonnossa.

Vertauskuvallisuus

Viisisakaran alkuperää tutkineista osa on sitä mieltä, että sumerilaiset käyttivät viisikantaa kaikkeuteen liittyvänä vertauskuvana, joka kuvasi maan neljää reunaa ja taivaiden kaarta. Tämä teoria ei ole kuitenkaan saanut tutkijoiden parissa laajaa kannatusta, johtuen siitä, että ristin merkki olisi paremmin sopinut aikakauteen kuvaamaan maailman neljää reunaa.

Viisikannan kaltaisia tunnuskuvia on nähty paljon myös esikolumbiaanisessa Amerikassa sekä mayakulttuurissa, joissa se on ollut vertauskuvana aamu- ja iltatähdelle, Venukselle. Viisisakara tunnetaan joskus myös nimellä "Idän tähti". Viisikanta-kuvio saadaan myös, kun piirretään Venuksen alakonjunktioiden (hetket, kun Venus on Maan ja Auringon kanssa samalla linjalla) paikat Venuksen radalle ja yhdistetään nämä viivoin. Tämä asia on ilmeisesti tunnettu jo antiikin aikana.

Viisitähteä käytetään salaopeissa ja joissain uskonnoissa, muun muassa Wicca-uskonnon harjoittajat käyttävät viisitähteä rituaaleissaan. Toisinaan myös saatananpalvonnassa käytetään tunnuksena ylösalaisin käännettyä viisisakaraa, jolloin kaksi sakaraa osoittaa ylös ja yksi alas. Tämä kuvaa kristinuskon pyhän kolminaisuuden kieltämistä. Salaopeissa oikein päin oleva viisitähti kuvaa myös ihmistä, jolloin yksi ylöspäin oleva sakara kuvaa päätä ja muut sakarat raajoja.