IRC-Galleria

Tänään taas shoppailemaan :)

Kun välittää toisesta, antaa hänelle majapaikan kun kotiin ei oikein voi mennä, antaa ilmaiset ruuat, ostelee lahjoja, lohduttaa kun toinen on surullinen ja nauraa kun toinen on iloinen.

Siitä saa vaan itse pahan mielen. Siitä saa kuulla huoraks haukkumista ja uhkailuja. Kaiken lisäksi jätetään jätkän äidin pyynnöstä ja sanotaan että kun ei tunneta. Eron jälkeen naureskellaan kun toisella on paha olla, haukutaan lisää ja auotaan päätä.

Miltä musta tuntuu? Toisaalta olo on helpottunu. Mut kumminkin masentaa sen verran et opiskelu ei kiinnosta, ruoka ei oo lauantain jälkeen maistunu. Ehkä tähän vaikuttaa sekin että bestis ainakin toistaiseksi vaihtoi maisemaa ja sitten eilen sain tietää että hyvä ystäväni saattaa kuolla ensi kesänä olevaan leikkaukseen. Lisäksi yksi tuttuni teki itsemurhan tuossa pari viikkoa sitten.

Mutta erosta kiitos klassulle, ja voisitko samalla kertoo sen todellisen syyn miks miut jätit?

Mitä on välittäminen? Sitäkö että nauretaan kun toisella on paha olla ja aiheutetaan vaan pahempaa oloa sanoilla. Ja antaa muiden haukkua ihmistä josta välittää.
Mitä on rakastaminen? Sitäkö että kun toisen jättää niin heti etsii uuden. Alkaako rakkaus yhtäkkiä ja kuolee ihan yhtä nopeasti.
Kun alkaa seurustelemaan niin tarvitseeko sitä toista tuntea ihan läpikotaisin?

Ei koskaan enään. Arvet sydämeen siitä ikuisesti jää. Mä kiroon sut alimpaan helvettiin.

Sun kauneutesi mut uskomaan sai kun nyt polttaa kipu rinnassain. Kaiken mitä mä sain annoin sinulle ja sä valittelet minulle.
Arvet sydämeen siitä ikuisesti jää.

Tulit mua vastaan meidän pihatiellä. Kuka toi on sun vierellä?
Mä kiroon sut alimpaan helvettiin.

Vihaan sun kuvaa, heitän kamasi pois.

Olit kitkerä mulle vaikka kauan tunnettiin!

Mä toivon tätä sulle: Kuole, Kuole!
Haavoissani tuska: Nuole, Nuole!
En haluu nähä sinua koskaan enään!
Älä tule lähelleni vaan lähde menemään!

Mä toivon tätä sulle: Kuole, Kuole!
Haavoissani tuska: Nuole, Nuole!
En haluu nähä sinua koskaan enään!
Älä tule lähelleni vaan lähde menemään!

Sä sait mut paljon tuntemaan ja paljon sinua vihaamaan
Tunnusta kaikki katso mua silmiin!

Miks menit minua pettämään, Syvät haavat sydämeen jättämään?
En sua päin katsokkaan!

Vihaan sun kuvaa, sua ei enään oo!

Mä toivon tätä sulle: Kuole, Kuole!
Haavoissani tuska: Nuole, Nuole!
En haluu nähä sinua koskaan enään!
Älä tule lähelleni vaan lähde menemään!

Mä toivon tätä sulle: Kuole, Kuole!
Haavoissani tuska: Nuole, Nuole!
En haluu nähä sinua koskaan enään!
Älä tule lähelleni vaan lähde menemään!

Syvä ahdistus aina. Mikään ei tehoa, vain ajattelen sinua ja minua.
Mikä meni pieleen? Sun kaunis kuvasi jää syvälle mun mieleen.
Ja kaiken mitä mä sain ja koin annoin sulle ja sä valehtelit, vannoit rakkauttas mulle!
Maa järkkyy! Paine on niin kova, että kaikki särkyy!

Mä toivon tätä sulle: Kuole, Kuole!
Haavoissani tuska: Nuole, Nuole!
En haluu nähä sinua koskaan enään!
Älä tule lähelleni vaan lähde menemään!

Mä toivon tätä sulle: Kuole, Kuole!
Haavoissani tuska: Nuole, Nuole!
En haluu nähä sinua koskaan enään!
Älä tule lähelleni vaan lähde menemään!

luulin ettet milloinkaan pois sä mee
luulin että jotenkin jään sun sydämees
mut nyt kun oot pois huomaan sen
se kaikki kuvitelmaa vaan

luulin että tietäisin mitä teen
kun maailma kääntää selkänsä jään yksin sateeseen
jotenkin en vaan saa kii
ja maailma pyörii kuitenkin
mutta sua kaipaan niin

ei päivää etten miettis sua
ja miksei voitu onnistua
ei yötä ilman sua unissa
sä mikset soita
ei mikään tunnu niin pahalta
kuin se kun lähdit mun ovesta
mä tiedän etten sua unohda
sä mikset soita

luulin että miettisit ees pidempään
luulin että merkitsin paljon enemmän
mut nyt tuntuu en muuta oo
kuin vanha mennyt eilinen
sitä ymmärrä en

ei päivää etten miettis sua..

mä luulin että oisin vahvempi kuin oon mä nyt
mä luulin ettet koskaan viereltäis ois hyljännyt mua

ei päivää etten miettis sua..

Ensimmäistä kertaa minä kaipaan sinua nyt
Kun olet todella lähtenyt
Ulos ovesta kävellyt
Ja ensimmäistä kertaa minä rakastan sinua tänään
Kun et ole minun enää, ja elät omaa elämää

Minä ihailin ihastumista , minä rakastin rakastumista
Kun midas koskettaa
Kaikki on kultaa ja sen arvo romahtaa
Ihailen sitä kauempaa, ei se muuten ole unelmaa

Ensimmäistä kertaa minä sinua muihin vertaan
Mielessäni sinua kertaa, ensimmäistä kertaa
Näen itseni silmilläsi, kuulen ääneni korvillasi
Sinun sydämelläsi, tunnen mitä tunsit
Minun kansanni
Tunnen ihollasi, oman kylmän itseni

Öinen katu oli autio niin
Silti pysähdyit
Valoihin punaisiin
Sussa asui rauha ja minä tunsin kuinka paljon menetin
Vasta nyt kun menit pois
Tiedän ilman sua en elää tahtois
vain unelmaa osasin rakastaa, sinä olit todempaa

Nyt ensimmäistä kertaa taidan sinua rakastaa
Ensimmäistä kertaa taidan sinua rakastaa

Eli jokainen, joka lukee tätä blogiani (sattumalta tai tarkoituksella) on velvoitettu vastaamaan näihin kysymyksiin. Kaikkein parasta olisi, jos viitsisit kirjoittaa kommenttisi alkuun kysymyksen numeron ja voisin lukea vastauksesi KAIKKIIN kysymyksiin kommentteina blogistani (olisin kerrankin suosittu). Mukavaa ja helppoa, right? Sitten vastattuasi kopsaa tämä omaan blogiisi ja velvoita muutkin vastaamaan (tai ainakin se henkilö, jolle olet itsekin joutunut vastaamaan), niin kierre jatkuu. :D Comprende? Eikun toimiin sitten vain. :)

01. Kuka olet?
02. Olemmeko ystäviä vai millainen on suhteesi minuun?
03. Koska ja miten tapasimme?
04. Mikä on paras ja pahin luonteenpiirteeni?
05. Uskaltaisitko halata minua?
06. Anna minulle lempinimi, ja kerro miksi valitsit juuri sen?
07. Kuvaile minua yhdellä sanalla
08. Mikä oli ensivaikutelmasi minusta?
09. Oletko edelleen samaa mieltä?
10. Mikä muistuttaa sinua minusta?
11. Jos voisit antaa minulle mitä tahansa, mitä se olisi?
12. Miten hyvin tunnet minut?
13. Koska näimme viimeksi?
14. Halusitko joskus kertoa minulle jotain, mitä et ole pystynyt kertomaan?
15. Aioitko pistää tämän blogiisi ja katsoa, mitä minä kertoisin sinusta?

Nyt pääs siitä virhe hypystäkin eroon. Naurattaa kovin. Miut jätettiin miun anopin takia :D

Pakko tulla taas kertomaan miun mieltä painavista asioista. Miusta sitten kuulemma tuli kidnappaaja ("anoppini" mielestä). Mut se on muuten sen verran pitkä tarina, jota yritetään parhaillaan selvittää. Kerron sitten joskus lisää asiasta, jos kerron ;)

Olemmeko tavanneet?



Kerro, miten ja missä me tapasimme ensimmäisen kerran!!!

sinä kuka luit tämän kopioi tämä sivullesi ja ylläty siitä kuinka moni sinut muistaa..