Miten helvetissä voi hävettää näin paljon?
En oo ikinä toivonu näin paljon, että saisin menneen takasin. Mua ahdistaa se miten voinki olla niin törppö,naivi ja muutenkin täys idiootti. Muhun luotettiin ja mä en ollu sen arvoinen. Pahinta on, että kaksi täysin viatonta joutui kärsimään mun takia. Miten mä olin niin aivoton?
Toisaalta mutkin petettiin siinä samalla, että ehkä mä oon jo osan synnistäni sillä kuitannu
( +maallisen omaisuuden kokemat tuhot).
Miten voikin olla näin huonot fiilikset, en pysty edes nukkumaan. Kokoajan on pakko tehdä jotain ettei ehdi ajatella. Mä luulin jo olevani edes vähän aikuinen, mutta oonkin kaukana siitä. Mä oon ihan pentu.
Ja ne, ne jotka sai mut tähän tilanteeseen. Mä en ole ikinä tuntenut tän tasoista pettymystä, jopa vihaa. Mokomat nilviäiset. Tulee toisten kotiin ja tuhoaa kuin heinäsirkat.
Ja silti mä oon suurin syypää. Mä olin ainut aikuinen. Mun olis pitänyt kantaa vastuu. Kun vaan saisin sen illan takaisin.
Ja lopuksi:
Sinä joka sait kestää eniten, anteeksi. Mä en voisi olla enemmän pahoillani.
Ja te, jotka saitte mut tähän tilanteeseen. Pelkurit, häikäilettömät nilviäiset. Mä todella toivon, että edes joillain teistä on tarpeeksi munaa pyytää anteeksi ja korvata aiheuttamanne vahingot. Ihan vaikka itsenne takia.