Oi, paljon kuuluu rakkauteen: ruusut huhtikuun
ja lehdet puun, jotka kellastuu.
Minkä luonto meille antaa tai maa, mi päällään kantaa,
on kaikki sen, ken rakkauden vain saa.
Kun mulle vuorten tuuli soi,
lahjan kauneimman se silloin toi, minkä saada voi.
Käsin hellin sai se sydämein näin hiljaa laulamaan.
Niin, oi niin, se kuuluu rakkauteen.
*Laila Kinnunen*