toisaalta toivon että aika menis mahollisimman nopeesti ja toisaalta taas toivon ettei nää päivät häviäis NÄINKÄÄN nopeesti!
Ootan niin malttamattomana kaikkee kivaa mitä lähitulevaisuudessa on tulossa, mut samalla myös pelkään sitä :/ jännittää... onneks on kaikkee kivaa tässä lähiaikoina odotettavissa niin menee aika nopeemmin ja saa muuta ajateltavaa, huomenna kummipojan ristiäiset ja johan se kohta on joulukin. ja uusvuos. sitten onkin jo tammikuu ja voin alottaa panikoinnin ihan kunnolla :D
Olo on kyllä aika jakomielitautinen ku mielialat vaihtelee laidasta laitaan: "JO rv31! eihän tässä oo enää paljon paskaakaan aikaa jäljellä!paniikki!" ----> "VASTA rv31! se ei synny ikinä!!!!"
ja sitä rataa....