IRC-Galleria

Dialogistaminen ja projektin hallinta.

Kuulin tossa lauantaina että Pam-Pam-Pai oli ollu TiiviTaavin kanssa vähän viihteellä. Mieti, saatan kuvitella miten siistiä kun Pam-Pam-Pai ottaa pamia ja kilahtelee illan ja TiiviTaavi itkee sen olkapäätä vasten kun sillä on paha elämä ja kukaan ei sitä rakasta... Voi hyvää päivää.

No kuitenkin, ne oli menny Knock-Downiin ja siellä oli yllättäen istunu sitten Heikko-Muumipeikko ja se sen muija, Niiskuttaja. No sit ne meni samaan pöytään istumaan ja iltaa viettämään ja kaikki oli ollu hirveen ookoo ja cool kunnes TiiviTaavi oli alkanu iskee Heikkoo. Kyllähän sen kaikki on tienny ettei se straightti oo mutta että lähtee kaveria kokeilemaan - ja vielä varattua.

Niiskuttajahan oli siitä vetäny herneen nenään ja alkanu takoo TiiviTaavia tuopilla samaan aikaan kun Heikko vääns sen sormia. Siis TiiviTaavin, ei Niiskuttajan. Pam-Pam-Pai oli jo niin pihalla siinä vaiheessa että ei tajunnu oikein mitään koko hommasta, huuteli välillä vaan semmosia kommentteja niinku "Otetaanhan Uudestaan" ja "Tappileipää ja sassiin". Sen jälkeen se myös huuteli satunnaisille neitokaisille "Isoa halia" muttei saanu ketään lämpenemään.

Lopputulos koko illasta oli sitten se, että Queer-Taavi on kadonnu johonkin maan alle, Heikko on putkassa vielä tämän päivän, Niiskuttaja mököttää edelleen Knock-Downissa ja Pam-Pam-Pai lähti porttikiellon hommaamisen jälkeen himaan selviämään. Sillä on luuri kiinni vieläkin.

Mitä tästä tarinasta opimme? Emme mitään. Miksi? Olemme suomalaisia perusjuntteja joilla on kyllä hyvä tahto mutta peijakkaan lyhyt muisti.

Ei tästä elämästä hengissä selviä kuitenkaan. Joten sama se.