Hyvin alkoi, nousin ylös, meikkasin, join KAAKUUTA ja sain paniikkikohtauksen. Olipas taas melkosta. Onneks oli rötkö paikalla ni pääsin viekkuun rutistamaan. Ja se vaan sano että onko paniikki? Joo on... Hermostuttaa varmaan tuo RISTEILYLLE LÄHTÖ..;) Sitten lököilin vähän aikaa ja sitten poika sano että joko helpotti, lakkasit ainakin tärisemästä. Huhhuh. Hullua tämä eläminen...
RisteilyRisteilyRisteilyRisteilyRisteilyRisteilyRisteilyRisteilyRisteilyRisteilyRisteilyRisteilyRisteily... On odotettu. Joko lähetään?? Ollaanko jo perillä?? Millon me päästään?? Lähetäänkö?? Mennäänkö??
Vähän menee ohi nämä arvonlisäverojutut. No, mitäs tuleva henkilöstöhallinnoitsija (?) niillä tiedoilla tekisikään. Tytti ja Tiina, kohta ollaan on the road!!!
jos et lue tätä tekstiä loppuun asti ja kokonaisuudessaan saatat joutua istumaan paikallisessa
pizzeriassa joka ikinen ilta seuranasi huonohampainen, sipulinhikinen Ahmed
Turak tai hänen isomahainen, kalju veljensä Mudhah, joka on leikattu
eunukki. Pijä mielessäs.