Sata kipeää haavaa, päälle suolaa ja sitruunaa,
ne kaikki nimeäsi huutaa.
Neljä suurta mustelmaa, sydämen muotoista,
rikki menneet Amorin nuolista.
Anna mun sua koskettaa,
anna mun vierees nukahtaa.
En mennyttä takaisin halua,
mut tää hetki mulle omista.
Kipeitä sanoja, kuin ruoskaniskuja,
niillä mua heität kuin narria tomaateilla.
Tyhjiä ajatuksia, tyhjiä viinipulloja,
tyhjyys täyttyy odotuksella.
Taakse kotiovesi, ajaudun tahallani,
kuka tietää tuskani.
Miksi tämän mulle teet, mitä luulet,
kenen paitaan kuivaan kyyneleet?
Anna mun sua koskettaa,
anna mun vierees nukahtaa.
En mennyttä takaisin halua,
mut tää hetki mulle omista