IRC-Galleria

Olet kuin salainen puutarha
Ylitsepääsemättömän muurin ympäröimä
Muurissa on portti jonka taakse kukaan ei näe
Mutta minulla on sinne avain
Joskus käyn siellä ja minut ympäröi kauniit puut
Salaisten puistojen polkuja
Kuljen kirkkaan lammen rannalle
Kauneus hyväilee silmiäni
Aurinkoiselta taivaalta alkaa sataa
Tunnen nousevani korkeuksiin
Kävelemään pitkin sateenkaarta
Jonka päästä löytyy aina uusi aarre
Tunteiden yhteys
Ja kasvan osaksi puutarhaasi
Milloin linnuksi sen taivaalle
Tai leijonaksi kun sinä olet kauris
Ja juomme yhdessä rinnakkain samasta lammesta
Ja nukahdamme sitten toistemme syliin
Kunpa jaksaisin elää rakkaudessa
Rehellisesti antaen
Ja kiitollisena vastaanottaen
Aina.>

Se on joka kerta vaikeampaa
Antaa itsensä kokonaan
Yhtä vaikeaa
Kuin saada toisen ajatukset
Toisen maailma
Rakastaa ja heittää kaikki pois
Tai jäädä kaiken alle yksin.>

Ja nyt...
Rakas ystäväni
Juuri nyt sen sanoit
Ei pelota rakkaus
Kun tietää että rakkaus on rakkautta
Se on runoissa
Se on sinussa
Se on meissä kaikissa
Sanat on turhia
Vain rakkaus on pointti
Älä selitä
Älä kuuntele minua
Kuuntele sydäntäsi
Sen puron ihanaa solinaa>

Tunsin äkkiä olevani surullinen
Vaikka yleensä olenkin masentunut
Oli tuo tunne niin voimakas
Että kiinnitin siihen huomioni
Olin huoneessani yksin
Ja inhosin itseäni
Minä itsekäs ihminen
Miten yleensä voin kuvitellakaan rakastavani ketään
Jos vihaan itseänikin
Itseäni
Jota ystäväni ovat väittäneet minun eniten rakastavan>

Eromme hetken jälkeisenä päivänä
Kuljin joelle metsän siimekseen
Muistelin sinua ja itkin
Kirjoitin kirjeen joka ei muuttanut mitään
Koska sinä tunsit minut
Olin vain kauniita sanoja
Rakkautta ilman tekoja.>

Suoraan sieluun
Painoit minua alas sanoillasi
Mikä häpeä
Vielä kaikkien kuullen

Muistit minun virheeni
Paukutit minua sanojesi vasaralla
Suoraan sieluun
Silmät leimuten

Painoin vain pääni
Nielin tuskani
Kaikki katsoivat
Eivät tunteneet minua

Nyt he tunsivat
Heidän silmistään näin
Että he etääntyivät
Ja vain että rakastin sinua >

Minun oli suunnaton ikävä ystävääni koko päivän
Iltani itkin tätä unta josta en herää
Ja minun oli mentävä sinne minne ikäväni ajoi
Ilmestyttävä luoksesi kuin haaveiden maasta
Josta sanoit minun tulevan
Minä "Lintu" jonka kesytit
Ehkä olenkin lintu
Jonka suudelma vapauttaisi taiasta
Että saisin vapaana lennähtää taivaalle
Kaartaisin korkealla taivaalla muutaman kierroksen hyvästiksi
Ehkä silloin vilkuttaisit vielä minulle
Ja antaisin tuulen kantaa itseni kauas pois.>

Olen niin yksin, yksin ja ikävöin.
Tunnen vain tyhjyyttä, rinnassain.
Olenko yksin kysyn, äänetön vastaus.
Yksi on rinnallasi ain,
muut jos hylkää Hän ei lain.
Ikävä on mulla,
Hän lohtua suo, näin saa olla,
Hän lohduttaa mua.
Ystävät on kaikonneet pois, se tuskaa tuo,
ja ikävän suo.
Miksi oon yksin kysyä vois,
mutt´ vastausta siihen, kukaan ei tuo, ei sois.
Tään tunteen tähän kirjoitin,
kun kukaan ei kaipaa,
ei soita, ei käy.
Tyhjyys syvä, hiljaisuus suuri.
Ikävän tunne, kuin muuri.

hetki hiljainen kahden ihmisen
kuulu ääntäkään ei..
katse silmien niin suloisten
heidät tästä maailmasta vei

siinä nauttien toisiinsa katsoen
aivan ääneti istuu..
käsi koskettaa toista kulkijaa
siinä hiljaa nauttien

hiljaa, hiljaa, niin hiljaa ..
hyväillen ja nauttien.
hiljaa, hiljaa, niin hiljaa..
huulet kohtaa suudellen.

Olen tuntenut valtavien voimien
Repivän minua tahtomattani menneeseen
Kuulen kutsuja edessä
Täällä on paljon nähtävää

Yritän huutaa tulevaisuudelle
Älkää kiirehtikö
Haluan juosta teidät kiinni
Arpisena sielu riekaleina>