Migreeni
Onneksi olkoon olette: Migreeni.Aiheutatte yllättäen ihmisille äärimmäistä kipua ilman mitään järkevää syytä. Uhriksi kelpaa kuka vain. Migreeni on kohtauksittainen neurologinen sairaus, joka aiheuttaa kovia päänsärkykohtauksia. Migreeni on tavallisin neurologisista sairauksista. Sitä esiintyy noin 11 %:lla länsimaiden aikuisväestöstä, noin 550 000 suomalaisella. Esiintymishuippu on parhaissa työvuosissa 25 ja 55 ikävuoden välillä. Puberteetin jälkeen se on kahdesta neljään kertaan yleisempi naisilla kuin miehillä. Naisista 15 % kokee migreenikohtauksen joskus elämässään, miehistä 8 %. Laukaisevat tekijät vaikuttavat aivojen hypotalamukseen, josta ihmisen ollessa kohtausherkässä tilassa lähtee nouseva viesti näköaivokuorelle. Sieltä leviää aivokuorta pitkin (takaa eteenpäin) hermosolujen vaimenemisaalto ja verenkierron väheneminen, joka tuottaa auran (katso aurallinen migreeni myöhemmin sivulla). Jo ennen päänsäryn alkua aktivoituu kolmoishermo (5. aivohermo), aivoverisuonten heijastekaari ja kipua välittävä järjestelmä. Migreenikohtauksessa verisuonista vapautuu kivun välittäjäaineita, jotka osallistuvat aivoverisuonien laajenemiseen ja kipuaistimuksen syntyyn. Säryn sykkivä luonne johtuu sydämen pumppauksen aikaansaamasta paineaallosta venyväseinäisissä verisuonissa.