Nyt se päivä on sitten koittanut.. Olo on mitän kammottavin.. Puren hammasta ja pidättelen kyynyleitä ! Suomeen lähdön aika on koittanut...
Niin paljon rakastan paikkaa jossa olen saanut puol vuotta asua, en ikinä tule unohtamaan kulmia joissa aikani olen hengaillut. En koskaan unohda ihmisiä joista olen saanut ystäviä ja joiden kanssa olen tehnyt mitä ihmeellisimpiä asioita, olette tärkeitä!
Toivottavasti ette unohda minua, jokaiselle tärkeälle ihmiselle on paikka minun <3:ssä
Mutta kuka minua lohduttaa... ainakin rakkaat muistot !
miss ya amigos!