IRC-Galleria

Pidetään huolta siitä, ettei tule naulanreikiä. Lue koko tämä kertomus aina viimeiseen lauseeseen asti. (Tärkeintä onkin lukea viimeinen lause)

Olipa kerran pahantuulinen pikkupoika. Hänen isänsä antoi hänelle pussillisen nauloja ja sanoi, että joka kerran kun hän menetti malttinsa, hänen tuli vasaroida yksi naula aidan takaosaan.
Ensimmäisen päivän naulasaalis oli 37 naulaa. Muutamien viikkojen aikana poika oppi hillitsemään kiukkuaan ja päivittäin naulojen lukumäärä yhä pieneni. Hän huomasi, että oli helpompaa hillitä itsensä kuin takoa nauloja aitaan.
Vihdoin koitti päivä, jolloin hän ei kertaakaan menettänyt malttiaan. Hän kertoi siitä isälleen ja tämä ehdotti, että poika vetäisi aidasta pois yhden naulanjokaisena sellaisen päivänä, jolloin hän ei kiivastunut.

Päivät kuluivat ja lopulta nuorukainen voi vihdoin kertoa isälleen, että hän oli poistanut kaikki naulat. Isä johdatti pojan kädestä pitäen aidan luo. Hän sanoi: 'Olet tehnyt hienoa työtä poikani, mutta katsopas aidassa olevia reikiä. Aitaa ei koskaan enää saada entiselleen. Vihapäissäsi sanotut sanasi jättävät juuri tämänlaisia arpia. Voit iskeä veitsen toiseen ihmiseen ja vetää sen ulos. On ihan samantekevää, kuinka monta kertaa pyytelet anteeksi - haava on yhä olemassa. Sanoilla aiheutettu haava on aivan yhtä paha kuin ruumiillinenkin'.
Ystävät ovat tosi harvinaisia jalokiviä. He saavat sinut hymyilemään ja rohkaisevat sinua onnistumaan. He kuuntelevat meitä, he lausuvat meille kiitoksen sanat ja haluavat aina avata sydämensä meille.

Osoita ystävillesi, kuinka paljon heistä välität ja lisää tämä päiväkirjaasi.
Suo minulle anteeksi, jos joskus jätin sydämeesi naulan reiän..

tänään tehrään joulutorttujaa ! ^^ <3 feat. keskuspuisto team !

- laku
- moi !
- moi !
- laku

HEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUA
HEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUA
HEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUA
HEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUA
HEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUA
HEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUAHEDELMÄMEHUA

Cause when the sun goes down
And everyone is gone
You're my door, my only open door.

Elämäni kevät kuin sulaa hulluutta
Kuljen aamutaivaan alla
Silmät sokeina, jalat rakoilla ja
Sydän hakkaa kahtasataa

Oli pakko - vaihdoin suuntaa
Palaan polkuni jälkiä, nyt on kiire
Päivä nousee sittenkin...
Nyt tiedän mitä sanoa

Mieleni maisemassa ainoat maamerkit
Ovat jättämäni syvät arvet
Juoksen ja koetan suunnata kotiin
Mutta kuljen ristiin, eksynyt poika

Sulavat tunteet jäätyvät jälleen,
Pahoja sanoja ja askel painaa
Mustavalkoiseen maailmaan
Tahdon kuitenkin palata ja huutaa

Vaikka heräisit vieraasta talosta
Vaikka laulaisit kuurojen seurassa
Vaikka silpoisit jäkikasvusi tai
Vaikka kärsisit elinkautista

Vaikka syntyisit maahanmuuttajana,
Tai vihaisit uutta tatuointia
Vaikka hengittäisit hermokaasua
Vaikka kaivat itsellesi hautaa

Vaikka uhkailet tyhjällä aseella,
Tai rakastat vain kasvoja peilikuvassa,
Tai odotat lopunajan petoa
Tai elät ikuisessa surussa