KATSOKIN MINUUN
PALAISEN PURAISET
SYDÄN HEIKKONA
LUOTASI POIS ASTELEN
SÄ SATUTIT, SATUTIT NIIN MONESTI
NYT KATSOT MINUUN
EI, ÄLÄ KATSO
HOEN ITSELLENI
JA VÄISTELEN TOTUUTTA
KATSO JO SITÄ TOISTA, SE EN OLE ENÄÄ MINÄ
HUOKAISEN JA KÄÄNNYN KATSOMAAN
KATSOT, KATSOT NIIN SYVÄLLE SILMIIN
ETTÄ SILMIÄNI KIRVELEE
EI, EN ITKE, ENHÄN ?
EN OLE ENÄÄ SE JOKA LUULIT MINUN OLEVAN.