IRC-Galleria

Hipleetä,tässäpä tulee taas se tilitys.Tilitys jota olen hautonut kauan aikaa sisälläni.

Kuinka tämänkin nyt alottaisi?Sillä että sisällä on tyhjä olo ja muutenki niin yksinäistä.
Mikä siinä on että tän olon sais pois?Liikaako mie välitän?Aivan liikaako mie huolehdin muista?Milloin miulleki ois jollain ihmisellä aikaa?

"Älä mene/älä mene/älä mene nyt kun se tuntuu/pahemmalta/pahemmalta/pahemmalta kuin kuolla kesken/painajaiset/painajaiset/painajaiset jossa ei oo/mitään hyvää/mitään hyvää/mitään hyvää tehnyt kellekään..."

CMX -Minne Paha Haudattiin

Milloin mie oppisin,etten satuttaisi itteeni näin paljon?Milloin mie oppisin päästämään irti?Milloin?

Tämähän vain siitä että se yksi ihminen joka taisi viedä pienen sydämeni,ei taida tuntea samoin kuin mie.Tuttua kauraa.Miksi siis itseään kiusata?En mie usko ennen kuin miulle sanotaan päin näköä asiat.En usko ennen kuin näen omin silmin.Miksi miun pitää olla näin sinisilmänen ja hyväluontonen ja hyvä sydäminen?

Näitä asioita ja paljon muita kysymyksiä mie olen tänään pyörittänyt mielessäni,ja siitä hyvästä olen enemmän kuin koskaan hukassa itseni kanssa.

En mie jaksas,mutta kun kaikki pakottaa jaksamaan.Milloin minnuu ymmäretään ja milloin miutki otetaa todesta?

Sitä päivää kai ootellessa.

Lybä:petali*

P.S piepu miun mussutin<sydän> iso kiitos kun olet elämässäni,ollaan me nii samanlaisia*naur* Kumpa oisit täällä,kaikki ois nii helpompaa,tarttes iteksee vatvoo näitä juttuja...