Mä tunnen niskassa maailman paineen,
kuka uskaltaa olla erilainen.
Käsi ylös huuda se ääneen,
ettei ne harmana massana nää meit.
Mä tunnen niskassa maailman paineen,
kuka uskaltaa olla erilainen.
Käsi ylös huuda se ääneen,
huuda se ääneen.
Mitä sult odotetaan ja kuka odottaa,
kenelle annat vallan sut nostaa ja pudottaa.
Kun täällä varmaa ei oo muu kuin kuolema
ja aarteet matkalle ripoteltu harvaan.
Olis aina parempi tietää kuin arvaa,
mut nää rutiinit silittää mua vastakarvaan.
On vaikee opiskella jos ei kiinnosta,
vaikee hymyillä jos mikään ei innosta.
Tähdätään siihen et saataisiin kiitosta,
kymppii tai viitosta, samaa kaavaa siis.
Seiskaluokalla muistan kun sanottiin,
et nyt jo pitäs ryhtyy valkkaamaan ammattii,
mä oon kakstoista ootteko tosissanne,
antakaa mun leikkii ikäisteni lailla.
Pikkutytöil meikkii äitinsä lailla
ja molemmilla sama vaiva.
Entä jos en ookkaan varma vielä,
valmis rauhoittumaan,
en osaa seistä paikoillaan.
Entä jos en ookkaan sillä tiellä, enkä,
kulje suuntaan,
jota multa odotetaan.
Entä jos en ookkaan varma vielä,
valmis rauhoittumaan,
on helppoo olla irrallaan.
Mutta kyllä koulun käynti kannatti,
hyllyn päällä pölyttyy ylioppilaslakki.
Se on ollut mulle just ja vaan sitä, lakki,
olis ollut edes ylioppilastakki,
niin sil olis voinut pärjätä tääl,
nyt saa vaan lakki päässä värjötellä.
Ei sovi kouraan, ei pääse itteensä toteuttaa.
Eläminen täysil ei tarkota et sun pitää elää nopeeta.
Kaikki irti siit mut mil tapaa, villi ja vapaa,
täällä ollaan vaan ihmisii.
harva uskaltaa sisintänsä totella,
juoksee karkuun ei uskalla ottaa otetta.
Oravanpyöräst pitää kuulemma päästä pois,
mut välil kulkurikin haluu sade säästä pois.
Elämää ei sen enempää, mut mul on vaan tääl yks mitä menettää
Entä jos en ookkaan varma vielä,
valmis rauhoittumaan,
en osaa seistä paikoillaan.
Entä jos en ookkaan sillä tiellä, enkä,
kulje suuntaan,
jota multa odotetaan.
Entä jos en ookkaan varma vielä,
valmis rauhoittumaan,
on helppoo olla irrallaan.
4 x Irrallaan.
Mä katon kavereita ympäril, monil jo lapsii,
koko ajan syntyy lisää osal jo kakski.
Toiset yrittää ja toiset tyrii tääl,
niin et mahdollisimman nopee eroon siit pyritään.
Lapsi on lahja, ei itseoikeus,
silti abortti enemmän sääntö kuin poikkeus.
Saa mut pohtii itteni siihen asemaan,
tanssinko riemust vai alkasko masentaa.
Elämä sormien välissä kuin vettä,
tässä pitäs alkaa miettii eläkettä.
Koitetaan nyt päästä ensin kolmenkympin yli.
Kyllä mäkin haluun perheen ja vaimon syliin,
mut se näyttää monesta kulmasta maailmanlopulta.
Anna mulle aikaa älä hoputa.
Nuoruus pitää kokee se pitää elää,
ryömitään ja sitten kävellään.
Entä jos en ookkaan varma vielä,
valmis rauhoittumaan,
en osaa seistä paikoillaan.
Entä jos en ookkaan sillä tiellä, enkä,
kulje suuntaan,
jota multa odotetaan.
Entä jos en ookkaan varma vielä,
valmis rauhoittumaan,
on helppoo olla irrallaan.
Irrallaan
Irrallaan
Irrallaan
Irrallaan
