IRC-Galleria

Hah..
En vaan millään pysty poistaa näitä auton kuvia..

Pitäisköhän mennä nukkumaan..
Ai,niin telkkaris on Ondskan..

Tajusin,että oon tosi monelle ihmiselle kateellinen..
Siis ulkonäön takia..
Voi,ku minäkin olisin nätti..

Huii.. Luin aika jänskiä juonipaljastuksia Serranon perheen vikasta jaksosta..
Mitä ihmettä?!?!

Ai niin..
Tänään kaupas oli se yks *itun hullu lapinlahtelainen ukko!
Noh määhän en tunnetustikkaan osaa pitää suutani kiinni,niin sanoin sille hullulle,että
vittuako mulkkaat pervo ja näytin kansainvälistä käsimerkkiä..
Sitten,ku se on kuulema ihan arvaamaton ja siitä kai on jossain Cittarin taukotilas kuvaki,että
jos se tyyppi tulee sinne kauppaan,niin pitää välittömästi kutsuu poliisit.
Niin tämä alko "haukkumaan" mua kehitysvammaseks lapsi sotilaaks,uhkas lähtee jahtaamaan/seuraamaan ja sen semmosta pikku kivaa..

Niin ja sitten se lähti siel kaupas hirveen ripein askelin mun perään,niin minä ja Arja juostiin pitkin kauppaa..
Lopuks se tuli sinne kassoille ja tujotti taas mua ja sano,että oonko mää jossain järjestössä,että
ei kannata sen kanssa leikkiä..

Sillä ei oo kyl kaikki kohallaan.. Ja se on kuulema kuvannu jossain päin koululaisia ja yrittää saada
kyytiin lapsia ja kokemuksella voin sanoo,että jos on ylittämäs suojatietä,niin se voi ajaa päälle oikeesti.
Että kannattaa vaan antaa sen hullun mennä..

On sitä kaikenlaista..

Joskus vaan tuntuu,että ei kannata uskoo kaikkee mitä sanotaan tai luvataan..
Mut virheistähän sitä pitäis oppii.
Tai sitten ei..

Mul on taipumus menettää kaikki mitä rakastan,
kaikki mitä haluan, ja kaikki mitä arvostan.
Menetin sut, enkä enää tiedä miten jaksan,
sydän vuotaa verta, oon henkisesti lopussa.
"Mitä yhdest pojasta", ne sanoo mut ei tiedä,
etten haluu mitää muuta ku olla sun vierellä.
Pyydän anteeks tuhat kertaa, mut et mitää vastaa.
Kai tajuut etten haluu ilman sua jatkaa?
Tarkotan tätä, - vaikket varmaan uskokaa.
Sydän on palasina, ei ole uskookaan,
tähän elämään, ei mihinkää enää.
Mul ei oo ketää, ei mitään syytä elää,
jos et anna yrittää, ja lupaan olla tyrimät.
Tarviin vaan sut et saan onnellisen elämän.
En päästä irti, oot ainoo mitä tarviin.
Oon koittanu soittaa, lähetä ees tekstiviesti.

kertosäe:
Hei älä mee, tarviin sua mun elämään,
sä oot ainoo syy miks jaksan elää tääl.
Haluun sun syliin, haluun heti sun luokse,
sano aika ja paikka, niin mä vaikka sinne juoksen.

kertosäe2:
Hei älä mee, tarviin sua mun elämään,
sä oot ainoo syy miks jaksan elää tääl.
Haluun et oot onnellinen, kyl sä sen tiedät,
mun on pakko sanoo et rakastan sua vielä.

Vallotit mun sydämen, samantien särjit sen.
Sydämeen jäi sellanen jälki, et tiedä en,
miten meinaan jatkaa, tapoit luottamuksen,
miehiin, en tiedä teitkö sen tarkotuksel.
Tarkotus et tajuut mitä tunnen sua kohtaan.
Tuskin sua kohtaan, en halunnu koskaan,
päästää sust irti, ja lähtee vaan kulkemaan.
En tekis nii uudestaa, jos ajas vois palata.
Haluun sut takas, ja tarkotan kans sitä.
En pysty mihinkää, ja se tekee kipeää.
Ei meil oo kiirettä, jos tarviit vaan aikaa.
Mä odotan kyl siihen asti kunnes oon vainaa.
Sun säihkyvät silmät, sun ihana hymy,
poika mä oon vaa suhun liian tykästyny.
Kaikki on sust kii, oot mun sydämes aina,
tiedän et kyl oikeesti säkin mua kaipaat.

kertosäe

kertosäe2

Kuuntele viel hetki, vaik tiedän ettet haluu,
mun elämä on pilal, ja mun sydämeen sattuu.
Haluun käpertyy sun kainaloo, olla vaa vieres,
haluun jakaa kaiken sun kaa, mitä tuleekaa tielle.
En tee mitää tyhmyyksii, kyl säkin tiedät sen,
hankitaa oma kämppä, lapsii, ja sormukset.
Kaipaan sun luokse, enkä luovuta tosiaan,
sä oot ainoo koko maailmas ketä haluun rakastaa.

kertosäe

kertosäe2

uskoakko unelmiin, kun kaikki menee penkin alle
miksi pitää hymyillä, kun sattuu kaikkialle
katkeruuden varjo lepää aina mielessäni
mitä ihmeellistä jeesus tässä miehes näki
turha iloita, paikollensa aina juuttuu
minkä takii edetä, jos palaa lähtöruutuun
väärii unelmia, liikkuu täällä liian paljon
mulla oma elämä, ei kukaa uutta tarjoo
jos voisin kelloa tulkita tai sitä muuttaa
oisin yksin aina, kai se on sit pelkuruutta
kun ei uskalla, yrittää tai mihkään mennä
mihin astun, tuntuu että oisin miinakentäl
sydän tykyttää, kovemmin kuin sadat iskut
harhat päässä, eikä tiedä enää mihin istut
viha kasvaa, takaraivoo kaikki painaa
mielessäsi mietit, miksi minä aina

kertosäe:
liian paljon katkeruutta kätkee ihmisielu
vaikka sisält kova, missä viipyy silti riemu
särkyneitä unelmia löytyy joka puolelt
liikaa luottamusta, siihen kaatuu kaikki nuoret
mihin pitäis uskoo, jos kaikki äkkii katoo
vajoo itsesääliin, unelmatkin samal hajoo
sydän kipinöi ja silmätkin lyö äkkii tulta
ei ketään missään, yksinäisten valtakunta

leijan lailla liitelen, mut voinko luottaa hyvään tuuleen
vaikka asioita tiedän, liikaa niistä kuulen
unelmista totta, niinhän kaikki aina väittää
mä uskon itseeni ja toivon että muuri väistää
joka päivä huomaa, minkä takii täällä elän
miksi pahuus sattuu, vaikka voitan joka erän
veitsen pisto tuntuu sydänmestä kaulaan asti
toinen itkee, toinen nauraa, meitä onkin kaksi
en pysty päättää, mitä toivon oikeasti
samal lailla jatkuu, joutuu ottaa taaskin matsii
eikä koskaan tiedä, milloin putoot reunan yli
vaikeet päästä takas, jos kaikki jälleen tyrin
pieni vene lipuu kohti määrän päätä
siellä, hyvä olla elämäni silkin päällä
jos, joskus joudun vielä etsii itseäni
tiedän mistä löytyy, kun kerään pisteitäni

kertosäe

kokemuksii pelätään, mut niitä pitää aina etsii
mistä palat kasataan, jos hajoo sirpaleiksi
korvat kuulee, mutta ääni käskee hiljentyä
jos kaikki himmenee, niin kuinka sitten piristyä
juoksen rinkiä, jossa mutkii ei saa suoriks
aikaa kiertää kehää, vielä kun on tarpeeks nuori
aitoi kaatuu, mutta silti jatkan juoksemista
väsyn tunne huimaa, kipu rintaa puristaa
vaikka uskoisin, elämäni tottumuksiin
en oota uutta linjaa, takas siihen vanhaan bussiin
jolla matkustetaan ajatusten raunioilla
silmiin sattuu, siellä silti yksin kaunis olla
makaan vuoteellani, huudan omaa nimeäni
roikun seinämässä, varmaan ote lipeääki
ei pysty pelkää, ihmiset vaan pelkkää ilmaa
teen omii kuvioita, johdan tätä sielun firmaa

kertosäe