IRC-Galleria

Timo oli ihana eilen, niin kuin aina. Minulla oli taas järkyttävät yrjö sessiot päällä koko päivän, mikään mitä söi ei pysynyt sisällä. Pyysin sitten Timoa käymään illalla kaupassa hakemassa mehua ja mustikkakeittoa, niin se lähti ja toi kaikkea vielä kaksin kappalein. Tänä aamunakin on ollut ihan hirveä olo, vaikka kaiken jären mukkaan pitäis helpottaa... Tänään ollaan Rv 10+1.

Soitin ja varasin ultra-ajan ens tiistaiks sain sen. Kivaa sit näkee tuon meidän mörömöönkin, toivottavasti Timo sais töistä vapaaksi sen niin pääsisi sekin sit mukaan tuijottelemaan tuota pientä ihmetystä.

Käytiin tänään Siilissä. Ja kerrottiin vauva uutiset sitten. Sit tulo matkalla soitin isälle ja kerroin sillekkin, joten nyt ei taida enään olla salaisuus...

Käytiin tänään nevolassa. Hirveesti vaan kyselivät vaan kaikkea ja antovat jos jonkunlaista lähetettä, lippua ja lappua, että pää meni aivan pyörälle. Timo oli kyllä mukana, mutta en tiedä oliko sille mitään iloa olla siellä. Seuraava aika on 7.2, sillon on joku lääkärin tarkastus ja tottakai tehdään sit gynekologinen tutkimuskin, helvetti, vihaan niin niitä. Neuvolatätin mukaan vauvalla olisi laskettu aika 26.8 ja menossa olisi Rv9+3, ihan niinkuin olin laskenutkin.
Viikonloppuna ajateltiin kertoa Timon vanhemmile ja isällekin pitäs jossain vaiheessa sanoa, sen jälkeen voi rueta kertomaan muillekkin ihmisille.
Äiti soitti mulle melkein heti sen neuvolan jälkeen ja kyseli ihan tohkeissaan kaikkea, mut hyvä juttuhan se on että se on täysin kybällä mukana tässä.

Viikonloppu oli kiva ei pahasta olosta tietoakaan tai no pientä yökkimistä lukuunottamatta... Mut nyt taas koko aamun oon yrjöillyt, ihan tylsää..

Äiti oli eilen aika iloinen, kun sai kuulla että tulee mummiksi. Vannotin sitä olemaan suu supussa niin pitkään kunnes kerron isälle ja siihen asti kun kerromme Timon vanhemmille. Vielä ei voi näitä merkintöjäkään laittaa julkisekseksi...

Btw, mustikka keitto on muuten hyvvää en oo yli tuntiin laatannut... Elämä voittaa...

Tämä ei ole enään kivaa, että aina kun herää niin tarvii olla pystyssä muutaman minuutin et kerkii juoda appelsiini mehua ni sit tarvii mennä heti oksentaa ja tuota oloa jatkuu ihan myöhälle iltaan. No olen kyllä varmasti laihtunut tässä parin viikon aikana, mikä on ihan hyväkin, mutta toisaalta kaikki liikkuminen on ihan nollassa joten kunto on ny kyllä tosi surkea. Illalla oon yrittänyt aina tankata nestettä paljon, kun päivällä ei mikään sit pysy sisällä. No mutta toivon mukaan ohi menevä vaihe ja jossain vaiheessa alkaa helpottamaan.
Kauheasti kyllä odotan sitä että mennään ens viikolla sinne neuvolaan ja sit varmaan muutaman viikon päästä ois ultra niin nähdään se meidän oma pikkuinen.
Kokoajan ollaan kytätty nyt asuntoja, kun tämä meidän yksiö on varmaan hieman ahdas paikka lapselle, käytiinkin yhtä nikun kaksiota kattoos petosella, no ei varmaan tarvitse sanoa miksi ei otettu sitä. Minun mielestä petonen ei vaan ole järin turvallinen paikka lapselle, kun ei koskaan tiedä mitä huume hörhöjä naapurissa asuu tai siis tämä on vaan minun käsitys asiasta...

Ens viikolla neuvola. Tänään Rv 8+1, ainakin minun laskujen mukkaan

Aluksi ihminen on ihan sellainen Teletappi, kunnes se löytää Pikkukakkosen kautta Salatut Elämät.

Sit tulee hirveetä Rimakauhua ja Rakkautta, mutta yleensä se päättyy Paritellen ja sitten onkin vaan Aina Mielessä!

Hetken on Elämä Käsissä, mutta jonkin pituisen Tunteiden ja Tuoksujen jälkeen tullaan Vaaralliseen Risteykseen Yokotai Selviytyjiin.

Monelle heilahtaa Ruutulippu ja edessä on Eron Lait ja Salaiset Kansiot.

Samalla ihmisen pitäisi haluta Miljonääriksi ja Matkalle Maailman Ympäri Bonuksineen, mutta useimmille paljastuu vain Suuri Kupla ja edessä on BumtsiBum!

Jos vielä osoittautuu Heikoksi Lenkiksi tipahtaa Giljotiini, eikä sen jälkeen auta enää edes Teho- osasto vaan Se On Siinä ja edessä on enää Mullan Alla.

SIIS ONNELLISTA ELÄMÄÄ SINULLE!