on lautalla pienoinen kahvila
aalloilla keinuva
kas sinne tukkipoikain tie
päivin ja illoin vie
on siellä kaksi neitoa
sanni ja marleena
ja heille tukkipojjat nää
laulaa kuorossa
ai sannikka oot ulpukka
kuin valkolumpeen kukka
tai marleena niin pullukka
syömemme rauhan kukka
on piirretty varsihin keksien
fiinejä tyttöjä
mutta monta unhoon jäänyt lie
juu vienyt kai tuulen tiet
mut nimeä kaksi kaunista
sanni ja marleena
ne säilyy ainaisesti poikien muistoissa
ah sannikka oot ulpukka
kuin valkolumpeen kukka
ah marleena oot pullukka
ja syömmeni rauhan kukka
hieman repesin.