IRC-Galleria

||nnita

||nnita

Jos sulla on huono olla,älä pura sitä muhun. ;)

<|3Keskiviikko 11.06.2008 07:10

And I hate how much I love you, boy
I canÂ’t stand how much I need you
And I hate how much I love you, boy
But I just canÂ’t let you go
And I hate that I love you so.

Vill ha dig <3Keskiviikko 11.06.2008 06:48

Vi har gått i samma klass i snart ett år.
Jag har gömt mina känslor så gott det går,
men när du tittar på mig ibland så river du muren,
som jag byggt upp.

Vi går i första ring, men jag fattar ingenting.
Jag borde lyssnat bättre men vad ska jag ta mig until,
när det ända som jag tänker på är din mjuka kropp
som kan bli min. Jag vill, åh!

Vill ha dig i mörkret hos mig,
tiden den stannar när vi rör vid varann.
Åh, jag lättar, jag flyger, jag svävar fram,
låt det aldrig ta slut.

Vill ha dig i mörkret hos mig,
tiden den stannar när vi rör vid varann.
Åh, jag lättar, jag flyger, jag svävar fram,
låt det aldrig ta slut.

Jag låg och grubblade, ensam i min stora säng.
Drömmarna blandades med rädsla för framtiden.
Om jag inte tar dig nu, så tar nån annan dig!
Bort från mig!

Men allting gick så snabbt, plötsligt var du bara här.
Dina fingrar fumlade och min blus den gled i sär.
Du sa; Vill du bada skummbad och smeka mig varm,
jag vet att du vill! Jag vill, åh!

Vill ha dig i mörkret hos mig,
tiden den stannar när vi rör vid varann.
Åh, jag lättar, jag flyger, jag svävar fram,
låt det aldrig ta slut.

Vill ha dig i mörkret hos mig,
tiden den stannar när vi rör vid varann.
Åh, jag lättar, jag flyger, jag svävar fram,
låt det aldrig ta slut
(x 4)

19.6.2008<3 ootan innol:)Tiistai 10.06.2008 04:54

Tytöt pääsee reissaan :)
Ooonki sit täst tuppukyläst melkee kuukauden pois,
että siinä saatana sestokaa. :D:D

Mulle ei voi etes soittaa että heke!

@Pello&lt;sydän&gt;
@Ruotsi&lt;sydän&gt;

Ninnun kaa tulee olee kivoint <3

[Ei aihetta]Perjantai 06.06.2008 19:42

Älä tuu testaan mun sanat käy aseesta :)
SUN PITÄÄ TSEKKAA ITTES JA CHILLAA IHAN TURHAA TUUT SIIHEN HINKKAAN,
MÄ VAAN VINKKAAN ISTU OO HILJAA!

JOS SÄ MEINAAT JOTAIN SAADA NII PARAS VAIHTAA TAKTIIKKAA PIRUSTI,
MITEN OIS VAIK PLASTIIKKAKIRURGI? ;)

OTA PIKAJUNA MEKSIKOON VITUN LÄSKI:)))

JEIJJ!Keskiviikko 07.05.2008 19:28

Nyt on sit se kortti:>>>

@HeinolaTiistai 22.04.2008 18:02

Ääääää,on se kumma ku ei edes verikoetta osata ottaa ja muka ollaan ammattilaisia!
Joutuu kolme kertaa pistää et mikää onnistuu etes..
Jooo ja huomen on paikkarit,nii pistetaan alempi nilkkanivel ja sit siihen viereen.
Eli samast nilkast 2kohtaa ;<<
Mutta yks hyvä puoli täs on et mua ei tällä jaksolla leikata eikä viisaudenhampaita poisteta.
Olisin varmaan tullu hulluks jos oisin viel toisen viikon joutunu olee tääl:ss

...Joo ja ei oo paljoo kämpäst kuulunu,sami just ilmotti!
just tuli tää reissu,ku on kaikki on viel hoitamatta eikä täält käsin oikeen voi niit kämppä juttui hoitaa ;z

..ssamiiki niiin kauhee ikävä,etten kyl jäiskään tänne toiseks viikoks.!

Sami, You Are My Number One<sydän>!

Rakkaus on niin vaikeaa.Lauantai 12.04.2008 05:03

Miksi rakkaus ei voi riittää?
vaan siihen pitää ongelmia liittää.
Sydän särkyy tässä pelissä,
on nii vaikeeta poistua ja kiittää.
Tosimiehet ja tosinaiset,
aiotsä lopettaa ja iriti päästää?
Silloin tahtoo toisen surulta säästää..

...Mä aion sut surulta säästää.

Parempi et jatketaan omii polkui,ei meitä ole luotu toisille..
Sä olit vaan se joka oli mulle hetken huumaa.
Ja sun vuokses kaiken menetin.
Joten annetaan olla.

Parempi luovuttaa ajois,
ennenku kummankaan sydän särkyy.

Eikö olis jo sunki aika irti päästää? ;o

Tarina Pojasta.Perjantai 11.04.2008 14:09



tarina pojasta:

Käydessäni ensimmäistä vuotta lukiota näin kerran erään luokallani olevan pojan kävelevän kotiinsa koulun jälkeen. Hän oli Kalle.
Näytti siltä, että hän kantoi kaikkia oppikirjoja mukanaan.
Ajattelin itsekseni: 'Miksi kukaan kantaa kaikki kirjat kotiinsa perjantaipäivänä? Taitaa olla varsinainen nynny.'
Minulla itselläni oli paljon suunnitelmia viikonlopun varalle, pippaloita ja
jalkapalloa kavereitten kanssa seuraavana päivänä.
Niinpä kohautin olkapäitäni ja jatkoin matkaani.
Hetken päästä näin, kuinka poikalauma juoksi Kallea kohti.
He törmäsivät häneen tahallaan, sysäsivät kaikki hänen kirjansa maahan ja kampittivat hänet niin, että hän kaatui kuraan.
Hänen silmälasinsa lensivät noin kolmen metrin päähän ruohikkoon.
Hän nosti päänsä, ja hänen silmänsä olivat hirvittävän surulliset.
Sydämeeni koski. Juoksin Kallen luokse. Hän ryömi ympäriinsä, etsien lasejaan, kyynel silmissään. Ojentaessani hänelle hänen lasejaan sanoin: 'Nuo ovat pölkkypäitä. Niille pitäisi antaa elinkautinen.'
Hän katsoi minuun ja sanoi 'kiitos', hymyillen leveästi.
Siitä hymystä paistoi todellinen kiitollisuus.
Autoin Kallea keräämään kirjat maasta ja kysyin, missä hän asui.
Kävi ilmi, että hän asui lähellä minua, joten kysyin häneltä,
miksen ollut nähnyt häntä niillä kulmilla aiemmin. Hän sanoi käyneensä yksityiskoulua ennen kuin tuli meidän luokallemme.
Ennen en ollut ollut missään tekemisissä yksityiskoulun oppilaan kanssa.
Juttelimme koko kotimatkan ajan ja kannoin osan Kallen kirjoista.
Hän osoittautui mukavaksi pojaksi.
Kysyin, halusiko hän pelata jalkapalloa kavereitteni kanssa.
Hän vastasi myöntävästi.
Pyörimme samoissa porukoissa koko viikonlopun ajan, ja mitä paremmin opin Kallea tuntemaan,
sitä enemmän pidin hänestä. Kaverinikin olivat samaa mieltä.
Tuli maanantaiaamu, ja näin Kallen taas valtavan kirjapinonsa kanssa.
Pysäytin hänet ja sanoin hänelle, että jos hän kantaa noin paljon kirjoja mukanaan joka päivä, hän kehittää itselleen mahtavat muskelit.
Hän vain nauroi ja antoi minulle osan kirjoista.
Seuraavien vuosien aikana Kallesta ja minusta tuli parhaat kaverit.
Lukion lopulla aloimme suunnitella jatko-opintoja. Kalle päätti mennä lukemaan lääketiedettä ja minä valitsin liiketalouden opinnot jalkapallostipendin turvin.
Opiskelisimme eri paikkakunnilla, mutta olin varma, ettei välimatka vaikuttaisi ystävyyteemme mitenkään.
Kalle oli luokkamme priimus. Kiusasin häntä siitä jatkuvasti ja nimittelin häntä nynnyksi.
Kallen piti pitää puhe koulun päättäjäisissä.
Olin todella iloinen, ettei Minun tarvinnut nousta korokkeelle puhumaan.
Päättäjäispäivänä näin Kallen, joka näytti komealta. Hän oli todellakin päässyt sinuiksi itsensä kanssa kouluvuosinaan.
Hän oli hyvännäköinen silmälaseissaan, ja hänellä oli paljon enemmän tyttökavereita kuin minulla. Kaikki tytöt olivat pihkassa häneen. Olin joskus kateellinen.
Tuli se suuri päivä.
Saatoin nähdä, että Kalle oli hermostunut, joten läimäytin häntä selkään ja sanoin:
'Kuule, hyvin se menee!'
Hän katsoi minuun kasvoillaan se hänelle ominainen, todellista kiitollisuutta osoittava ilme ja sanoi: 'Kiitos.'
Hän ryki hieman ja aloitti puheensa. 'Koulun päättäjäisissä on aika kiittää kaikkia niitä, jotka ovat auttaneet oppilaita selviämään Vaikeistakin vuosista. Vanhempia, opettajia,
sisaruksia, valmentajiakin kenties... mutta ennen kaikkea ystäviä.
Seison tässä sanomassa teille, että paras lahja, minkä voi toiselle
antaa, on olla hänen ystävänsä. Aion nyt kertoa teille erään tarinan.'
Katsoin epäuskoisena ystävääni, kun hän alkoi kertoa siitä päivästä, jolloin ensi kertaa tapasimme. Hän oli aikonut tappaa itsenä sinä viikonloppuna. Hän kertoi, kuinka oli siivonnut pulpettinsa ja
ottanut kaikki tavarat mukaansa, ettei hänen äitinsä olisi tarvinnut mennä keräämään niitä koulusta jälkeen päin. Hän katsoi minuun kiinteästi ja hymyili. 'Olen kiitollinen siitä, että minut pelastettiin. Ystäväni pelasti minut tekemästä jotain kamalaa.'
Kuulin yleisön haukkovan henkeään, kun tämä komea, suosittu poika kertoi meille kaiken hetkestä, jolloin hän oli ollut elämässään heikoimmillaan.
Näin hänen isänsä ja äitinsä katsovan minua kasvoillaan Kallen kiitollinen hymy. En ollut ennen tajunnut tämän kiitollisuuden syvyyttä.

Älä koskaan aliarvioi tekojesi voimaa. Yhdellä pienellä eleellä voit muuttaa toisen elämän, parempaan tai huonompaan suuntaan.
Sinulla on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1) Voit kopioida tämän viestin päiväkirjaasi, jolloin muutkin voivat lukea tarinan
2) Voit olla kopioimatta tarinaa päiväkirjaasi ja toimia ikään kuin se ei olisi vaikuttanut sinuun mitenkään.

Kuten huomaat, minä valitsin vaihtoehdon numero 1.

> 'Ystävät ovat enkeleitä, jotka nostavat meidät takaisin
jaloillemme silloin, kun siipemme eivät enää pysty muistamaan, miten lennetään.'<

Valheet.Perjantai 11.04.2008 14:03

Maailma täynnä valhetta,
ei sen pitäs olla sen arvosta?
Ei oo olemassa mitään pahempaa,
kun eläminen täydes valheessa.

Toivottavasti tiedät mitä teet?
Nimittäin jos tota rataa jatkat et tuu pärjää.
Ota vastuu kerrankin tekemisistäs,
älä aina laita niitä muiden syyksi.
Taidat elää täydes valhees,onko sullekkaan
koskaan puhuttu totta? ;ss
Nuilla valheillas tuotat tuskaa kaikille.
Mä en haluu nähä sun naamaas niinkauan
ku et osaa puhuu totta. !